Hallitusneuvottelut ovat jatkuneet jo poikkeuksellisen pitkään, ja monessa mielessä niistä kantautuneet tiedot ovat olleet odotettavissa kokoontuneiden puolueiden aiempien ulostulojen ja vaalikampanjoinnin pohjalta.
Mutta mitä mahdolliset leikkaukset tai muutokset esimerkiksi ansiosidonnaisen suuruuteen tarkoittaisivat Avoimen työttömyyskassan jäsenten kannalta?
A-kassa on jo saanut jäseniltään yhteydenottoja, joissa on pyydetty arvioimaan mahdollisia vaikutuksia. Julkisuudessa on liikkunut erilaisia väliaikatietoja, mutta YLE:n tietojen mukaan ansiosidonnaisen kestoon ei puututtaisi, vaan sitä porrastettaisiin ja leikattaisiin muilla tavoin. Porrastaminen tarkoittaisi, että ansiosidonnaisen päivärahan taso laskisi asteittain työttömyyden jatkuessa. Muita leikkauksia tehtäisiin mahdollisesti lisäämällä omavastuupäiviä ja pidentämällä ansiosidonnaisen päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa sekä palauttamalla lomakorvauksen jaksotus. Myös muita jäsenten toimeentuloon vaikuttavia muutoksia ansioturvaan ollaan suunnittelemassa mediassa olevien tietojen perusteella. Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan (HS 14.6.2023) myös nykyinen vuorotteluvapaajärjestelmä oltaisiin poistamassa. Vuorotteluvapaajärjestelmä on otettu käyttöön 1996, ja sen poistamista on pohdittu moneen otteeseen eri tahojen toimesta. Avoimen työttömyyskassan jäsenistä vuorotteluvapaalla oli 2022 aikana 531 jäsentä.
Omavastuupäivien eli työttömyysjakson alkuun asetettujen korvauksettomien päivien määrä on vaihdellut ajan saatossa. Vuonna 2013 ja tätä ennen omavastuupäivien määrä oli seitsemän, ja vuosina 2014–2016 taas viisi päivää ja 2017 vuoden ajaksi palattiin seitsemään. 2018 alkaen omavastuupäivien määrä on ollut viisi. Jos omavastuupäivien määrä olisi jatkossa seitsemän, jäsenen ansiopäivärahaoikeus alkaisi siis kaksi päivää nykyistä myöhemmin.
Nykyisin ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää 26 viikon eli noin kuuden kuukauden työskentelyä kassajäsenyyden aikana. Työssäoloehdon edellytys on vaihdellut vuosien mittaan. Kymmenisen vuotta sitten työssäoloehto oli 34 viikkoa eli 8 kuukautta ja 2010-luvun alussa ensimmäistä kertaa ansiosidonnaisen saaminen edellytti jopa kymmenen kuukauden työskentelyä. Korona-ajan poikkeuksena työssäoloehto oli väliaikaisesti vain 13 viikkoa eli noin kolme kuukautta. Nyt työssäoloehdon pidentämistä harkitaan. Työssäoloehdon pidentäminen heikentää etenkin työuransa alussa olevien ja pätkätöitä tekevien pääsyä ansiosidonnaisen piiriin.
Kiinnostavaa on myös mahdollinen lomakorvauksen jaksotus. Lomakorvauksen jaksottamisella tarkoitetaan sitä, että mikäli työttömäksi jäävä ei ole pitänyt kaikkia työsuhteensa aikana kertyneitä vuosilomapäiviä työsuhteensa aikana, hän saa työsuhteensa päätteeksi lomakorvausta. Tämä summa jaksotettaisiin eli vähennettäisiin niin monta työttömyyspäivärahapäivää, kuinka monta päivää työttömäksi jäävän henkilön työttömyyttä edeltävää palkkaa lomakorvaus vastaa. Eli jos lomakorvaus vastaa seitsemän päivän palkkaa, siirtää se ansioturvaoikeuden alkua seitsemällä arkipäivällä. Lomakorvausjaksotus oli laissa vuoden 2013 loppuun asti, jonka jälkeen siitä luovuttiin. Lomakorvausjaksotukset olivat keskimäärin 7 päivän mittaisia. Helsingin Sanomien mukaan lomakorvausten jaksotuksen palautus toisi jopa 50-60 miljoonan euron säästöt. (HS 14.6.2023)
YLE:n tietojen mukaan ansioturvaa leikkaamalla hallitus kaavailee saavansa 100 000 uutta työllistä. Kannustinloukut hallitus aikoo purkaa puuttumalla asumistukeen.
