A-kassan logo, vihreä

Syventävät ohjeet

Sivun sisältö

Oikopolut

Ansiopäiväraha

Oikopolut

Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassan maksama etuus työttömyys ja lomautustilanteissa

Maksamme ansiopäivärahaa myös työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ansiopäivärahaan kuuluu ansiopäivärahan perusosan ja palkan mukaan määräytyvä ansio-osa.

Ansiopäivärahaa voit hakea, jos olet työttömyyskassan jäsen.

Voit saada ansiopäivärahaa, kun olet täyttänyt työvoimapoliittiset edellytykset, työttömyyskassan jäsenyysehdon ja työssäoloehdon.

Lyhyesti:

  • Työvoimapoliittisten edellytysten täyttyminen tutkitaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto), joka antaa asiasta kassaa sitovan lausunnon
  • Sinun on täytettävä jäsenyysehto
  • Jäsenyytesi aikana sinun on täytettävä työssäoloehto

Muita yleisiä ehtoja päivärahan saamiseksi ovat muun muassa:

  • 18–64 vuoden ikä (lomautetuilla 68 vuotta)
  • asuminen Suomessa
  • ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon
  • kokoaikatyön hakeminen
  • päivärahan hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.

Tutkimme jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymisen ansiopäivärahahakemuksesi käsittelyn yhteydessä.

 

Työvoimapoliittiset edellytykset

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii työvoimapoliittiset edellytyksesi ja antaa siitä työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Kassa ei voi vaikuttaa TE-toimiston antamiin lausuntoihin.

Toimi näin:

  • Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi
  • Työnhakijaksi voit ilmoittautua täyttämällä sähköisen ilmoittautumislomakkeen viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Voit tehdä ilmoittautumisen jo ennen työttömyyden tai lomautuksen alkamista.
  • Ilmoittautumisen jälkeen TE-toimistosta otetaan sinuun yhteyttä, sovitaan jatkotoimenpiteistä ja mahdollisesta henkilökohtaisesta tapaamisesta
  • Jos olet kuntakokeilun asiakas, ilmoittautuminen tulee tehdä TE-toimiston Oma asioinnin kautta.

Jäsenyysehto

Jäsenyysehto 1.9.2024 saakka: Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut kassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Myös toisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan 26 viikkoon, jos olet liittynyt jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä.

 

Jäsenyysehto 2.9.2024 alkaen: Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut kassan jäsen vähintään 12 kuukautta. Myös toisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan 12 kuukauteen, jos olet liittynyt jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä.

 

Työssäoloehto

Työssäoloehto on 1.9.2024 asti 26 viikkoa.

2.9.2024 alkaen työssäoloehto on 12 kuukautta. 

 


 

Muistettavia aikamääreitä

Ansiopäivärahan hakemiseen liittyviä tärkeitä aikamääreitä. Infograafi.


 

Lyhyesti

Työssäoloehtoon luetaan kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkatuloa vähintään 930 euroa.

Työssäoloehtoa voi kerryttää myös ns. puolikkaina kuukausina.

Työssäoloehto 2.9.2024 alkaen 12 kalenterikuukautta

Työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukauden aikana maksetun palkan perusteella 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä (maksuperusteinen eli europerusteinen työssäoloehto).

Työssäoloehtoon luetaan kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkatuloa vähintään 930 euroa (ilman lomarahaa ja lomakorvausta) 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä.

  • Työssäoloehtoa voi kerryttää myös ns. puolikkaina kuukausina, kun kalenterikuukauden aikana on maksettu palkkaa vähintään 465 euroa mutta alle 930 euroa. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta.

 

Työntekokuukausi voi poiketa siitä, missä kuussa työssäoloehtoa kertyy. Jos työ on tehty esimerkiksi lokakuussa, mutta palkka siitä maksetaan vasta marraskuussa, työssäoloehtoa kertyy marraskuussa maksetun palkan perustella. Jos lokakuussa ei ole maksettu palkkaa, ei siitä kerry työssäoloehtoa lainkaan.

Työstä maksetun palkan on oltava työehtosopimuksen mukaista. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2024 vähintään 1 399 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 jälkeen, kun sinulle on maksettu työssäoloehdon täyttävää palkkatuloa vähintään 12 kalenterikuukauden aikana. Kalenterikuukausi on esim. tammi- helmi- ja maaliskuu.

 

Palkkatukityö 2.9.2024 alkaen

Jatkossa palkkatukityö ei pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa enää lainkaan.

Poikkeuksena tästä on alentuneesti työkykyisen ja yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmittu palkkatukityö, jotka kerryttävät työssäoloehtoa myös 2.9.2024 jälkeen. Työssäoloehtoon voidaan lukea 75 prosenttia työssäoloehdon täyttävistä kalenterikuukausista alkaen 11. palkanmaksukuukaudesta. 10 ensimmäistä palkanmaksukuukautta ei vielä kerrytä työssäoloehtoa. Siten 12 kuukauden työssäoloehdon täyttämiseksi vaaditaan 26 palkallista työssäoloehtokuukautta eli 2 vuotta ja 2 kuukautta.

 

Poikkeukset maksuperusteiseen työssäoloehtoon

1) Jos työnantaja maksaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kalenterikuukauden aikana palkkaa yli kuukauden mittaiselta ansainta-ajalta, jaetaan palkka vaikuttamaan palkanmaksukuukausi mukaan lukien taakse tai eteen päin yhtä monelle kalenterikuukaudelle kuin mihin palkan ansainta perustuu.

Tavanomainen palkanmaksujakso on useimmissa tapauksissa enintään kuukausi.

  • Esimerkiksi ajalta 1.10.-30.11.2024 ansaittu palkka, joka maksetaan 30.11.2024, kohdistetaan työssäoloehtotarkastelussa loka- ja marraskuulle 2024.

2) Jos palkanmaksu viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä tai palkka maksetaan palkkaturvan kautta, kohdistetaan palkka sille kalenterikuukaudelle, jona se olisi ilman viivytystä pitänyt maksaa.

3) Yli kuukauden mittaiselta ajalta kerralla maksettu bonus, tulospalkkio tms. tulokseen perustuva palkanerä jaetaan vaikuttamaan ansainta-ajalle.

  • Esimerkiksi ajalta 1.1.-31.12.2025 ansaittu tulospalkkio, joka maksetaan 15.1.2026, kohdistetaan ajalle 1.1.-31.12.2025 eikä maksukuukaudelle.

 

Työssäoloehdon tarkastelujakso 2.9.2024 alkaen

Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso säilyy ennallaan, ks. Työssäoloehdon tarkastelujakso.

 

Työssäoloehtoviikkojen muuntaminen työssäoloehtokuukausiksi 2.9.2024 alkaen

Koska työssäoloehto voi täyttyä 12 kalenterikuukauden aikana uuden europerusteisen säännön mukaan kokonaan vasta aikaisintaan syyskuussa 2025, pitää 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muuntaa vastaamaan työssäoloehtokuukausia.

Ennen 2.9.2024 kertyneet työssäoloehtoviikot (ks. Työssäoloehto 1.9.2024 saakka) muunnetaan vastaamaan työssäoloehtokuukausia https://a-kassa.fi/ohjepankki/ansiopaivaraha/#tyossaoloehto_uusisiten, että 1-2 työssäoloehdon täyttävää viikkoa vastaa puolikasta työssäoloehtokuukautta ja 3-4 työssäoloehtoviikkoa vastaa yhtä työssäoloehtokuukautta 2.9.2024 alkaen.

  • Jos sinulle olisi kertynyt 20 työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä, vastaisi se 5 työssäoloehtokuukautta 2.9.2024 alkaen.
    • 20 työssäoloehtoviikkoa : 4 = 5 työssäoloehtokuukautta
  • 12 kuukauden työssäoloehdon täyttämiseksi pitäisi lisäksi saada 7 kalenterikuukautena palkkaa (ilman lomarahaa ja lomakorvausta) vähintään 930 euroa 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä.

Kun työssäoloehtoviikkoja muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi, laskukaava on työssäoloehtoviikkojen lukumäärä jaettuna neljällä

viikkojen lukumäärä : 4 = työssäoloehtokuukaudet

Työssäoloehto 1.9.2024 saakka 26 kalenteriviikkoa

Työssäoloehtoa kertyy työntekoviikkojen perusteella 1.9.2024 asti (työskentelyperusteinen eli ansaintaperusteinen työssäoloehto).

Työssäoloehtoa kertyy 1.9.2024 saakka, kun

  • palkallinen työaika on kalenteriviikon aikana vähintään 18 tuntia (mukaan lasketaan esimerkiksi palkallinen loma-, sairaus- ja irtisanomisaika)
  • työ on tehty kassan jäsenyyden voimassaoloaikana
  • työ on tehty työsuhteessa ja se on vakuutuksenalaista, eli siitä on pidätetty vero, työttömyys- ja sosiaalivakuutusmaksut
  • palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2024 vähintään 1 399 euroa kuukaudessa.
  • luovan ja esityksellisen alan työstä on ansaittu palkkaa vähintään 325,35 euroa viikossa

 

Työssäoloehto täyttyy 1.9.2024 mennessä, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 18-tuntisia työssäoloehdon täyttäviä kalenteriviikkoja kertyy yhteensä 26.

Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä kokoaikaista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä lyhyemmissäkin jaksoissa.

Jos olet saanut kassasta päivärahaa, uutta työssäoloehtoa voi kertyä vasta edellisen työssäoloehdon täyttymisen jälkeiseltä ajalta. Samaa työskentelyä ei voida lukea kahteen työssäoloehtoon.

 

Palkkatukityö 1.9.2024 saakka

  • Jos olet työllistynyt palkkatukityössä, voidaan työssäoloehtoon lukea 75 prosenttia työssäoloehdon täyttävistä kalenteriviikoista. Täyttääksesi 26 viikon työssäoloehdon sinun tulee työskennellä 35 viikkoa. Palkkatukityösuhteen tulee alkaa viimeistään 1.9.2024.
  • Jos olet työllistynyt palkkatukityöhön työllistämisvelvoitteen perusteella, lasketaan kaikki työssäoloviikot mukaan työssäoloehtoon, kun kunnalla on ollut velvollisuus järjestää velvoitetyötä ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymisen perusteella viimeistään 1.9.2024.

 

Työssäoloehdon tarkastelujakso 1.9.2024 saakka

Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat muun muassa aika, jolta olet saanut

  • Kelan sairauspäivärahaa
  • Kelan vanhempainrahaa
  • Kelan kotihoidon tukea
  • Kelan opintotukea, tai
  • olet ollut suorittamassa asevelvollisuus- tai siviilipalvelua.

 

 

Yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto täyttyy, kun olet työskennellyt 52 työssäoloehdon täyttävää viikkoa perheesi omistamassa yrityksessä, josta et itse omista mitään.

  • Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

 

Kun 12 kuukauden europerusteinen työssäoloehto täyttyy kokonaan 1.9.2024 jälkeiseltä ajalta, voit yhdistää muulla työnantajalla tehdyn työskentelyn ja perheyrityksessä työskentelyn työssäoloehtoosi.

Ennen 2.9.2024 muulle työnantajalle tehtyä työtä ei voi yhdistää perheyrityksessä työskentelyyn, kun lasketaan työssäoloehtoviikkoja.

A-kassa, kuvituskuva

Muut etuudet tai rajoitukset voivat vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että ne joko estävät päivärahan saamisen tai vähentävät päivärahan määrää. Joissakin tapauksissa niillä ei ole vaikutusta päivärahaoikeuteen tai sen määrään.

Ansiopäivärahaoikeuteen vaikuttavat esimerkiksi päivärahan maksamisen estävät sosiaalietuudet, työvoimapoliittiset rajoitukset ja työsuhteeseen liittyvät rajoitukset. Nämä voivat estää päivärahan maksamisen kokonaan.

Osa sosiaalietuuksista vaikuttaa ansiopäivärahaan vähentävästi. Nämä etuudet vähennetään päivärahasta kuukausitasolla, jolloin kuukauteen lasketaan sisältyvän 21,5 päivää. Vähentävät sosiaalietuudet eivät vaikuta päivärahan enimmäisajan kulumiseen, vaan jokainen vähennettynä maksettu päivä kuluttaa enimmäisaikaa yhdellä päivällä.

 

Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen estävät ajat ja etuudet

Olemme koonneet alle yleisimpiä päivärahan saamisen estäviä aikoja tai etuuksia. Lista ei ole tyhjentävä.

  • Sinulle on asetettu omavastuuaika
  • Sinulle on asetettu TE-toimistossa korvaukseton määräaika eli karenssi
  • Saat työnantajaltasi irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta
  • Saat työnantajaltasi työsuhteen päättymiseen liittyvää muuta taloudellista etuutta (esimerkiksi eropaketti tai "kultainen kädenpuristus")
  • Saat vuosiloma-ajan palkkaa kokoaikatyöstä
  • Saat vanhuuseläkettä
  • Saat äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa
  • Saat sairaus- tai osa-sairauspäivärahaa
  • Saat kuntoutusrahaa, täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea
  • Jos olet alle 25-vuotias ja et ole peruskoulun tai lukion jälkeen suorittanut tutkintoon johtavaa ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta etkä ole hakenut vähintään kahta opiskelupaikkaa yhteishaussa.

 

Päivärahaa vähentävät etuudet

Alla on eritelty joitakin yleisimpiä ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia. Lista ei ole tyhjentävä.

  • Osa-aikaeläke
  • Työeläkelain mukainen osa-työkyvyttömyyseläke
  • Perheelle maksettu kotihoidon tuki (hoitoraha ja hoitolisä)
  • Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke
  • Työnantajan järjestämä lisäeläke
  • Toisesta valtiosta saatu työkyvyttömyysetuus.

 

Etuudet joilla ei ole vaikutusta päivärahaan

Ansiopäivärahan määrään ei ole vaikutusta muun muassa seuraavilla sosiaalietuuksilla. Lista ei ole tyhjentävä.

  • Lapsilisä
  • Kunnan maksama omaishoidontuki tai perhehoidon palkkio
  • Asumistuki
  • Perhe-eläkkeet
  • Sosiaalihuoltolain mukainen toimeentulotuki
  • Vammaistuki
  • Kansaneläkelain mukainen hoitotuki
  • Äitiysavustus
  • Adoptiotuki
  • Osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Ansiopäivärahalaskuri

Voit laskea arvion saamastasi ansiopäivärahasta laskurilla.

Kuvassa henkilö on tietokoneen ääressä ja laskee taskulaskimella. Toisella kädellä hän kirjoittaa kynällä paperille.

Laske arvio päivärahasi määrästä päivärahalaskurilla. Päivärahan tarkka suuruus määritellään työttömyyskassan antamassa päätöksessä.

 

Ansiopäiväraha lasketaan palkkatuloistasi työttömyyttä edeltävältä vähintään 12 kuukauden ajalta. Päivärahan määrittelyssä käytettävien kuukausien on täytettävä työssäoloehto.

 

Yrittäjän perheenjäsenenä sinulle voidaan myöntää ansiopäivärahaa, kun olet työskennellyt perheyrityksessä 52 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Et voi kuitenkaan yhdistää perheyrityksessä ja muulla työnantajalla tehtyä työskentelyä työssäoloehdon täyttämiseksi.

 

Päivärahan määrittelyssä käytettävä päiväpalkka saadaan jakamalla jakamalla kuukauden maksettu palkka luvulla 21,5. Työpäiviksi ei lueta niitä päiviä, joilta ei ole maksettu palkkaa hyväksyttävän poissaolon, esimerkiksi palkattoman sairausloman vuoksi.

 

Jos olet tehnyt kausiluonteista työtä, voidaan ansiopäivärahasi määritellä työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden ansioista. Se edellyttää, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet tavanomaista huomattavasti korkeammat.

 

Päivärahan määrittelyssä käytettävästä kuukausipalkastasi vähennetään ensin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava lakisääteinen prosenttivähennys, joka on 3,76 % vuonna 2024.

 

 

Työttömyyttä edeltänyt palkka / kk 2 500€ 3 000€
Ansiopäiväraha
(v. 2024 / kk)
1 523 € 1 739 €
Peruspäiväraha
(v. 2024 / kk)
800 € 800 €

Porrastus astui voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu.

Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 1. porrastus,
41–170 päivää
2. porrastus
171 päivää ->
100 % 80 % 75 %

 

Mitkä palkkatulot lasketaan mukaan?

Ansiopäivärahan määrää laskettaessa aivan kaikkia palkanosia ei oteta huomioon. Alla esimerkkejä näistä palkanosista.

 

Lasketaan mukaan (lista ei ole tyhjentävä)

  • kuukausi-, päivä- ja tuntipalkka
  • urakkapalkka
  • vuosiloma-ajan palkka
  • sairausajan palkka
  • irtisanomisajan palkka (ei korvaus)
  • palkanlisät: ylityökorvaus, iltatyölisä, vuorotyölisä, urakkapohja, arkipyhäkorvaus yms.
  • tulokseen perustuva palkka, kuten erilaiset tulospalkkiot ja bonukset
  • verollinen luontoisetuus, esim. puhelin- ja ateriaetu
  • palkkaturvana maksettu palkka.

 

Ei lasketa mukaan (lista ei ole tyhjentävä)

  • lomaraha ja lomakorvaus
  • veroton luontoisetuus
  • verottomat korvaukset (esim. kilometrikorvaus, työkalukorvaus)
  • työnantajan maksama työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus, eli niin sanottu kultainen kädenpuristus (riippumatta siitä, miksi sitä kutsutaan)
  • irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus ja vahingonkorvaus
  • työaikapankissa oleva säästö tai työaikapankista nostettu rahakorvaus
  • odotusajan palkka
  • pääomatulot, esim. optio- ja osinkotulo.

 

Miten päivärahan määrä muodostuu?

Päiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Vuonna 2024

  • perusosa on peruspäivärahan suuruinen, 37,21 euroa päivässä
  • ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 534,95 euroa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia.

Ansiopäivärahan lapsikorotus

Lapsikorotus on poistunut työttömyysetuuksista 1.4.2024 (linkki lakimuutoksiin)

1.4.2024 asti:

Alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta maksetaan lapsikorotus, joka vuonna 2024 on

  • yhdestä lapsesta 5,84 euroa
  • kahdesta lapsesta yhteensä 8,57 euroa
  • kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 11,05 euroa päivässä.

Voit saada lapsikorotusta omista tai samassa taloudessa asuvien puolison lapsista (maksissaan kolmesta lapsesta).

 

Milloin päiväraha maksetaan korotettuna?

Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, ansiopäivärahaa voidaan maksaa korotettuna enintään 200 päivältä. Jos maksettavia päivärahapäiviä on vielä jäljellä työllistymistä edistävän palvelun jälkeen, ne maksetaan sinulle ilman korotettua ansio-osaa. Korotetun ansio-osan edellytyksenä on, että olet sopinut palvelusta työllistymissuunnitelmassa TE-toimiston tai kokeilukunnan kanssa.

 

Korotetun ansio-osan määrä on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3 534,95 euroa kuukaudessa, korotettu ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 25 prosenttia. Lue lisää opiskelusta ja työllistymistä edistävistä palveluista.


Mitä ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa

Porrastus astui voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu.

 

Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 1. porrastus,
41–170 päivää
2. porrastus
171 päivää ->
100 % 80 % 75 %

 

Porrastus koskee tulevaisuudessa kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat.

Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan porrastus vaikuttaa vasta 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos työssäoloehto on täyttynyt 1.9.2024 mennessä ja päivärahaa maksetaan vanhan 26 viikon työssäoloehdon perusteella, ei porrastusta sovelleta.

Esimerkki tilanteesta, jossa porrastus ei koske sinua:

Jos päivärahakautesi on alkanut elokuussa 2024 tai sitä ennen, ei porrastus koske sinua ennen kuin täytät 12 kuukauden työssäoloehdon.

Esimerkki tilanteesta, jossa porrastus koskee sinua:

Jos päivärahakautesi alkaa syyskuussa tai sen jälkeen ja työssäoloehtosi on täyttynyt uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella, porrastus koskee sinua.

Käytännössä muutos alkaa vaikuttaa etuuksiin aikaisintaan marraskuussa, kun ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville on kertynyt 40 työttömyyspäivää, eli noin kaksi kuukautta. Osittain työllistyneillä porrastuksen vaikutus tulee vastaan hieman myöhemmin, koska heillä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin.

 

Porrastuksen nollaantuminen

Täyttä porrastamatonta ansiopäivärahaa voi saada jälleen, kun työnhakija on täyttänyt uudelleen palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysjaksojen välissä on kertynyt työssäoloehdon mukaisia palkkatuloja vähintään 12 kalenterikuukauden ajalta.


Sovittelussa huomioitavat tulot

Voit saada soviteltua ansiopäivärahaa, jos saat työtuloa ja olet:

  • osa-aikatyössä, ei kuitenkaan, jos olet itse lyhentänyt työaikaasi
  • päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta
  • vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön
  • työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä sivutoimisesti
  • työllistynyt yritystoiminnassa päätoimisesti enintään kaksi viikkoa
  • aloittanut työttömänä ollessasi yritystoiminnan (enintään neljän kuukauden ajalta)

Soviteltua päivärahaa maksetaan samansuuruisena hakemusjakson jokaiselta arkipäivältä, joilta sinulla on oikeus etuuteen. Päivärahaa maksetaan niin työttömiltä kuin työssäolopäiviltä.

 

Sovitellun päivärahan määrään vaikuttavat ansiopäivärahasi määrä ja osa-aikaisesta tai muusta sovittelun piirissä olevasta työstä saamasi työtulot.

 

Työttömyysaikana saamasi tulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun tulo tosiasiallisesti maksetaan sinulle. Tätä kutsutaan päivärahan maksuperusteiseksi sovitteluksi.

 

Muista pitää työnhakusi voimassa TE-toimistossa koko sen ajan, kun haet soviteltua päivärahaa. Työnhaun on siis oltava voimassa myös työskentelyn ajalla.

 

Sovitellun päivärahan määrä

Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla.

 

Sovitellun päivärahan määrään vaikuttavat ansiopäivärahasi määrä ja osa-aikaisesta tai satunnaisesta työstäsi saamasi palkkatulot.

 

Sovitellun päivärahan suojaosa poistui 1.4.2024 (linkki lakimuutoksiin)

  • 31.3.2024 asti oli voimassa suojaosa, eli jos saamasi palkkatulot jäivät alle suojaosan, saamasi ansiotulot eivät vaikuttaneet maksetun päivärahan suuruuteen.
  • Suojaosa oli 300 euroa kuukauden hakujaksolla tai 279 euroa neljän viikon hakujaksolla ennen ennakonpidätystä eli bruttona.
  • Jos työtulosi ylittivät hakujaksolla suojaosan, ylittävä osa vähensi ansiopäivärahan määrää. Tällöin täydestä päivärahasta vähennettiin puolet suojaosan ylittävästä tulosta, jonka olit saanut hakujaksolla.

 

Soviteltavan tulon jakaminen useammalle sovittelujaksolle

Jos työtuloa maksetaan kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta ja tämä poikkeaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta, työtulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin mihin tulon ansainta perustuu. Jos sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa, tulo jaetaan neljän viikon sovittelujaksoille niiden ansainnan mukaan.

Esimerkki:
Sinulle on 3.7. maksettu 1.500 euroa palkkaa osa-aikatyöstäsi, jota olet tehnyt huhti-, touko- ja kesäkuussa. Koska tuloa on ansaittu kolmelta kuukaudelta, jaetaan se vaikuttamaan päivärahan sovittelussa maksukuukaudelle ja kahdelle sitä seuraavalle kuukaudelle, heinä-, elo- ja syyskuulle; 1 500 euroa / 3 kk = 500 euroa kuukaudessa.

Sovitellun päivärahan enimmäismäärä

Et voi saada soviteltua päivärahaa enempää kuin mikä on täyden ansiopäivärahasi määrä.

 

Työstä saamasi tulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruiset silloin, kun soviteltavat tulot ylittävät hakujaksolla suojaosan.

 

Jos työtulo ja soviteltu päiväraha yhteensä ylittäisivät päivärahan perusteena olevan palkan, päivärahaa maksetaan sen verran, että kokonaistulo on yhteensä päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

 

Työajan vaikutus päivärahaan

Voit saada soviteltua päivärahaa, jos työaikasi on enintään 80 prosenttia alan kokoaikatyön enimmäistyöajasta:

  • osa-aikatyössä, enintään kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä ja lomautuksen vuoksi lyhennettyä työpäivää tekevillä hakujakson aikana maksettuja työtunteja verrataan kokoaikatyön tunteihin. Maksettuja tunteja verrataan palkanmaksurytmistä riippuen neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden kokoaikatyön työaikaan.
  • yritystoiminnassa tehdyillä tunneilla ei ole merkitystä eikä tunteja tarvitse ilmoittaa.

Työaika huomioidaan sillä jaksolla, jolla siitä saatu tulo maksetaan sinulle.

Esimerkki
Aloitat osa-aikaisen työn heinäkuussa. Palkka maksetaan sinulle 15.8.2023. Kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika alalla on 40 tuntia viikossa. 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta on 137,60 tuntia kalenterikuukauden aikana. Olet tehnyt heinäkuussa töitä 140 tuntia, eli työaika ylittää 80 % alan enimmäistyöajasta. Hakemuksesi ajalta 1. – 31.8.2023 hylätään heinäkuussa tehtyjen ja elokuussa maksettujen tuntien perusteella. Heinäkuun hakemuksen ajalta sinulle maksetaan täyttä päivärahaa, jos et ole saanut palkkatuloa heinäkuun aikana.

Sovittelussa huomioitavan työajan jakaminen useammalle sovittelujaksolle

Jos soviteltava työtulo on ansaittu kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta ja se jaksotetaan vaikuttamaan useammalle kuukaudelle, myös työaika jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin mihin tulon ansainta perustuu. Jos sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa, sovittelussa huomioitava työaika jaetaan neljän viikon sovittelujaksoille niiden ansainnan mukaan.

Esimerkki:
Sinulle on 3.7. maksettu palkkaa osa-aikatyöstäsi, jota olet tehnyt huhti-, touko- ja kesäkuussa yhteensä 100 tuntia. Koska tuloa on ansaittu kolmelta kuukaudelta, jaetaan työaika eli maksettujen työtuntien määrä vaikuttamaan päivärahan sovittelussa maksukuukaudelle ja kahdelle sitä seuraavalle kuukaudelle, heinä-, elo- ja syyskuulle 100 tuntia / 3 kk = 33,3 tuntia kuukaudessa.

Jos sovittelussa huomioitava työaika ylittää 80 % alan täydestä työajasta, ei soviteltua päivärahaa voida maksaa.

 

Jos viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi, saat täyttä päivärahaa työttömiltä päiviltä. Jos viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi ja saat lisäksi tuloa osa-aikatyöstä, alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai yritystoiminnasta, sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa.


Voit saada työttömyyskassasta päivärahaa viideltä päivältä viikossa 300–500 työttömyyspäivän ajalta. Enimmäisaika riippuu työhistoriasta ja iästä:

 

 Työhistoria  Enimmäisaika
 Enintään 3 vuotta  300 päivää (n. 14 kk)
 Yli 3 vuotta  400 päivää (n. 18 kk)
 Vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden aikana ja työssäoloehtosi täyttyy 58 vuotta täytettyäsi  500 päivää (n. 23 kk)

 

Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen

Jos täytät uudelleen 12 kuukauden työssäoloehdon, enimmäisaika alkaa uudelleen alusta. Ansiopäiväraha lasketaan uudelleen työssäoloehdon täyttyessä, jos edeltävän enimmäisajan alkamisesta on yli vuosi aikaa. Enimmäisajan alkamisella tarkoitetaan ensimmäistä maksettua päivärahapäivää.

 

Ansiopäivärahaa ei lasketa uudelleen työssäoloehdon täyttyessä, jos uusi enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen enimmäisajan alkamisesta ja päiväraha on laskettu silloin.

 

Jos työssäoloehtosi täyttyy uudelleen omaehtoisen opiskelun tai työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, päivärahaa ei lasketa uudelleen kesken palvelun.

 

Kun enimmäisaika täyttyy

Enimmäismaksuajan täytyttyä voit hakea työmarkkinatukea Kelasta. Saat kirjallisen päätöksen ansiopäivärahaoikeuden päättymisestä viimeisen maksuilmoituksen mukana. Toimita päätös Kelaan ja TE-toimistoon.

 

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös enimmäisajan jälkeen, jos sinulla on oikeus ansiopäivärahan lisäpäiviin eli jäät ns. eläkeputkeen.

 

Lisäpäiväoikeus (eläkeputki)

Lisäpäiväoikeus (tai eläkeputki) tarkoittaa, että voit saada ansiopäivärahaa, vaikka päivärahan enimmäisaika olisi jo täyttynyt. Lisäpäiviä voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.

 

Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan lisäpäiviltä, jos olet ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana ja

 

syntynyt vuonna, sekä ennen enimmäisajan täyttymistä täyttänyt
1957-1960 61 vuotta
1961-62 62 vuotta
1963 63 vuotta
1964 64 vuotta

 

Lisäpäiviä ei tarvitse erikseen hakea, vaan tutkimme sen ansiopäivärahahakemuksesi perusteella automaattisesti.

  • Muista kuitenkin pitää työnhakusi voimassa TE-toimistossa siltä ajalta, kun haet ansiopäivärahaa
  • Päivärahaoikeuden päätyttyä sinulla on mahdollisuus hakea vanhuuseläkettä.

 

Jos sinulle on maksettu lisäpäiviä ja aiot tämän jälkeen hakea vanhuuseläkettä.

  • Pyydä meiltä todistus maksetuista lisäpäivistä
  • Toimita lähettämämme todistus eläkeyhtiöllesi.

Voit pyytää todistuksen aikaisintaan silloin, kun sinulle on maksettu eläkkeen alkamista edeltävän kuun ajalta päivärahaa vähintään yhdeltä päivältä.

Esimerkki, lisäpäivätodistuksen pyytäminen A-kassa on maksanut sinulle ansiopäivärahan lisäpäiviä. Aiot jäädä eläkkeelle 1.4. Voit pyytää todistusta aikaisintaan silloin, kun päivärahaa on maksettu sinulle 1.3. tai sen jälkeen.

Vuosina 1950-1957 syntyneet voivat halutessaan siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62 vuotta täytettyään eikä eläkkeeseen tehdä varhennusvähennystä.


A-kassa, kuvituskuva

Päivärahasi määritellään eli lasketaan uudelleen, kun

  • olet ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä uudelleen 12 kalenterikuukauden ajan 28 kuukauden tarkastelujakson aikana, ja
  • edeltävästä päivärahan enimmäisajan alkamisesta on yli vuosi aikaa.

 

Ansiopäivärahasi määrää ei lasketa uudelleen, kun

  • olet ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä uudelleen 12 kalenterikuukauden ajan 28 kuukauden tarkastelujakson aikana, mutta
  • edeltävästä päivärahan enimmäisajan alkamisesta on alle vuosi aikaa.

 

Jos työssäoloehtosi täyttyy omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen aikana, päivärahaa ei määritellä uudelleen kesken palvelun.

Päivärahan määrän laskeminen uudelleen tulee kuitenkin erottaa päivärahan enimmäisajan eli 300–500 päivärahapäivän laskennan aloittamisesta:

  • Päivärahan enimmäisajan ansiopäivärahapäivän laskenta alkaa alusta aina, kun työssäoloehto täyttyy.
  • Laskenta aloitetaan alusta, vaikka päivärahaa ei määriteltäisi uudelleen eikä omavastuuaikaa asetettaisi.

Esimerkki, päiväraha lasketaan uudelleen

Työssäoloehtosi täyttyy uudelleen 24.4.2022. Edellisen kerran päiväraha on laskettu ja omavastuuaika otettu 3.5.-9.5.2021, mutta päivärahaa ei ole maksettu yhdeltäkään päivältä. Ensimmäinen työtön päivä on 25.4.2022. Päivärahaa ei kuitenkaan alettu maksaa vuonna 2021, joten päivärahan enimmäisaika ei ole alkanut. Omavastuuaika otetaan uudelleen 24.4.2022 alkaen, ja päiväraha lasketaan uudelleen.

 

Esimerkki, päivärahaa ei lasketa uudelleen

Työssäoloehtosi täyttyy uudelleen 20.3.2022. Edellisen kerran päivärahasi on laskettu ja omavastuuaika otettu maaliskuussa 2021. Ensimmäisen kerran päivärahaa on maksettu 29.3.2021. Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen uuden enimmäisajan ensimmäinen maksettava päivä ilman omavastuuaikaa olisi 21.3.2022 eli vuoden sisällä edeltävän enimmäisajan alkamisesta 29.3.2021. Päivärahaa ei määritellä uudelleen eikä omavastuuaikaa oteta. Päivärahan maksamista jatketaan 21.3.2022 alkaen maaliskuussa 2021 lasketulla päivärahalla. Enimmäisaika alkaa alusta.

Suojasäännöt uutta päivärahaa laskettaessa

Päivärahasi määrä on vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta päivärahastasi (ilman lapsikorotusta), kun

  • työssäoloehtosi täyttyy uudelleen enimmäisajan ollessa kesken, eli maksettavia päivärahapäiviä (300–500 päivää) on vielä jäljellä.

 

Päivärahan 80 prosentin suojaa ei ole, jos

  • uusi työssäoloehtosi täyttyy vasta enimmäismaksuajan täyttymisen jälkeen, eli maksettavia päivärahapäiviä (300–500 päivää) ei ole enää jäljellä.

 


Omavastuuaika on seitsemän työtöntä päivää, jotka olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.

1.1.2024 alkaen muutos omavastuuaikaan

Omavastuuaika on 1.1.2024 alkaen seitsemän työtöntä päivää, jotka olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Omavastuuajalta ei pääsääntöisesti makseta päivärahaa.

Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin ja kalenteriviikkoon voi sisältyä yhteensä enintään viisi omavastuu-, työttömyys- ja työpäivää. Omavastuuajan on kerryttävä kahdeksan kalenteriviikon aikana.

 

Omavastuupäiviin ei voida lukea aikaa, jolta päivärahaoikeuttakaan ei ole (esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen ajalta).

 

Jos sinulla on hakujaksolla työtunteja osa-aikatyöstä tai satunnaisesta työstä, omavastuuaika on seitsemää päivää vastaava tuntimäärä.

Esimerkki

Teet osa-aikaista työtä neljä tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa maanantaista perjantaihin. Kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika tekemässäsi työssä on 40 tuntia viikossa eli 8 tuntia päivässä.

Haet soviteltua päivärahaa osa-aikaisen työsuhteesi ajalta eikä sinulla ole muuta työtä. Koska teet osa-aikaista työtä neljä tuntia päivässä, omavastuuaikaasi kertyy myös neljä tuntia päivässä. Tällöin omavastuuaikasi täyttyy 14 arkipäivässä.

Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa

 

Työllistymistä edistävien palvelun ajalla sen sijaan omavastuuaikaa ei käytännössä ole. Omavastuuaika kuluu samalla, kun palvelun ajalta maksetaan päivärahaa.

 

Arkipyhät voidaan myös lukea omavastuuseen, jos olet ilmoittautunut TE-toimistoon ennen arkipyhää, eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan lomautustilanteessa arkipyhäkorvausta.

 

Omavastuuajan asettaminen uudelleen

Omavastuuaika asetetaan, kun

  • täytät työssäoloehdon, ja
  • ansiopäivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta.

 

Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta uudelleen, jos

  • täytät työssäoloehdon,
  • uusi enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edeltävän päivärahakauden enimmäisajan alkamisesta (kun käytännössä päivärahaa on ensimmäisen kerran maksettu edeltävällä päivärahakaudella), ja
  • omavastuuaika on otettu silloin.

TE-toimisto antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon, eikä karenssiajalta ole oikeutta päivärahaan.

Jos olet eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen, TE-toimisto asettaa korvauksettoman määräajan eli karenssin.

 

TE-toimisto antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon, eikä karenssiajalta ole oikeutta päivärahaan.

 

Poikkeuksena ovat TE-toimiston kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa.

Karenssi on eri asia kuin seitsemän päivän omavastuuaika.


  • Hae Kelasta sairauspäivärahaa, jos sairautesi kestää yli 9 päivää (lauantait mukaan lukien).
  • Jos sairautesi kesti enintään 1+9 päivää (sairastumispäivä ja 9 sairauspäivää lauantait mukaan lukien), sinun ei tarvitse hakea sairauspäivärahaa Kelasta.
  • Jos työkyvyttömyytesi jatkuu, vaikka Kelan sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika on täyttynyt, voit hakea kassasta ansiopäivärahaa.

Voit saada ansiopäivärahaa tiettyjen edellytysten täyttyessä sairauspäivärahan omavastuuajalta. Hae Kelasta sairauspäivärahaa, jos sairautesi kestää yli 9 päivää (lauantait mukaan lukien).

Et voi saada ansiopäivärahaa, jos saat Kelasta sairaus- tai osasairauspäivärahaa tai työnantajasi maksaa sinulle sairausajan palkkaa.

Lue lisää sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta.

Jos sairautesi kestää alle 9 päivää

Jos sairautesi kesti enintään 1+9 päivää (sairastumispäivä ja 9 sairauspäivää lauantait mukaan lukien), sinun ei tarvitse hakea sairauspäivärahaa Kelasta.

 

Jos haet ansiopäivärahaa A-kassasta, toimi näin:

  • ilmoita aina sairausaikasi ansiopäivärahahakemuksessa
  • merkitse hakemuksen päiväkohtaiseen selvitykseen ”sairas” siitä päivästä alkaen, kun olet sairastunut
  • ilmoita sairausaikasi kesto, jos se on jo tiedossa
  • voit lähettää hakemuksesi kassalle normaalin hakurytmisi mukaisesti joko 4 viikolta tai kuukaudelta.

 

Sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivää on maksettu

Jos työkyvyttömyytesi jatkuu, vaikka Kelan sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika on täyttynyt, voit hakea kassasta ansiopäivärahaa.

 

Jos haet ansiopäivärahaa A-kassasta, toimi näin:

  • Ilmoittaudu heti TE-toimistoon, kun sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Opastamme sinua tarkemmin tilanteestasi riippuen, mitä lisäselvityksiä tulee lähettää kassaan. Tarvitsemme tietyt selvitykset, jotta voimme käsitellä hakemuksesi ansiopäivärahaa varten.


 

Sinulla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan lakkopäiviltä, jos

  • työntekosi on estynyt välittömästi tai välillisesti työtaistelutoimenpiteen (kuten lakko tai työsulku) takia, ja
  • lakolla tai työsululla pyritään vaikuttamaan työsuhteesi ehtoihin.

Sinulla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan lakkopäiviltä, jos

  • työntekosi on estynyt välittömästi tai välillisesti työtaistelutoimenpiteen (kuten lakko tai työsulku) takia, ja
  • lakolla tai työsululla pyritään vaikuttamaan työsuhteesi ehtoihin.

Sen sijaan näissä tilanteissa voit hakea lakkoavustusta omasta ammattiliitostasi tai lakon julistaneesta toisesta ammattiliitosta.

 

Oletko lomautettu lakon aikana?

Lomautettuna ollessasi sinulla on oikeus ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä, jos

  • lomautusilmoitus on annettu sinulle ennen lakkovaroituksen antamista, ja
  • lakkopäivä osuu aiemmin ilmoitetulle lomautuspäivälle.

 

Jos haet ansiopäivärahaa lomautuspäiviltä yllä oleva huomioiden, toimi näin:

  • laita työnhakusi voimaan TE-toimistossa, jotta voit hakea päivärahaa
  • ilmoita TE-toimistolle työntekosi estyneen toisen työntekijäryhmän tai työnantajan työtaistelutoimenpiteen (eli lakon tai työsulun) ajalta.

 

Jos lomautuksesi toteutetaan työviikkoa lyhentämällä, työssäolopäiville osuvilta lakkopäiviltä et voi saada ansiopäivärahaa.

 

Työskenteletkö osa-aikaisesti lakon aikana?

Et voi saada ansiopäivärahaa lakon ajalta, jos työskentelet osa-aikaisesti ja olet saanut meiltä soviteltua päivärahaa.

 

Keskeytyikö työntekosi toisen alan työtaistelun vuoksi? 

Jos työntekosi keskeytyy jonkun muun alan työtaistelun vuoksi, sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan. Tällaista tilannetta kutsutaan jalkautukseksi. Jalkautustilanteessa sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon. TE-toimiston antamassa lausunnossa tulee olla tieto, että työnteko on estynyt toisten alan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta sinun työehtoihisi tai työoloihisi.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan seitsemän päivän ajalta, jos työnteon estymisen syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta henkilön omiin työehtoihin tai työoloihin. Palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä henkilöllä on oikeus ansiopäivärahaan ilman omavastuupäiviä, kunnes työtaistelutoimenpide päättyy. Työttömyysturvan saamisen edellytys on, että työntekijä on ilmoittautunut TE-toimistoon.

Vaikka omavastuuajan asettamisen edellytykset muutoin täyttyisivät, sitä ei kuitenkaan aseteta näissä tilanteissa. Omavastuuaika otetaan, jos henkilö lomautetaan lakon jälkeen muun kuin tällaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

 

Sinulla on oikeus päivärahaan silloin, kun

  • lakolla ei pyritä vaikuttamaan sinun työehtoihisi, mutta
  • työntekosi estyy toisen alan lakon vuoksi.

Huom! Työnantajallasi on tässä tapauksessa seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Seitsemän päivän jälkeen ja työntekosi estävän lakon edelleen jatkuessa sinulla on oikeus ansiopäivärahaan ilman seitsemän päivän omavastuuaikaa.

Ohje jalkautetulle ansiopäivärahan hakijalle:

  1. Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon ja ilmoita työnteon estymisestä toisen työntekijäryhmän työtaistelun vuoksi, jotta tieto saadaan työvoimapoliittiseen lausuntoon
  2. Hae päivärahaa palkanmaksun päättymistä seuraavasta päivästä lukien
  3. Ilmoita hakemuksessa, mihin asti työnantaja maksaa sinulle palkkaa

Kuvituskuva, A-kassa

Lomautusaikana ansiopäivärahan maksaminen riippuu työehtosopimuksen määräyksistä.

  • Jos päivä on työehtosopimuksessasi palkallinen arkipyhä, valitse hakemuksen päivän kohdalle arkipyhä, muussa tapauksessa voit merkitä lomautettu.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus arkipyhäpäiviltä riippuu myös työehtosopimuksesta. Voit tarkistaa työehtosopimuksen määräykset arkipyhäkorvauksista esimerkiksi ammattiliitostasi.

Lue tarkemmin aiheesta: Palkalliset poissaolot sekä arkipyhät ansiopäivärahahakemuksen täyttämisessä


Sääesteen sattuessa voi kassasta hakea päivärahaa tietyin edellytyksin.

Jos työ estyy pakkasen vuoksi, talonrakennus- ja metsäalalla työskentelevien on tullut sopia pakkasrajasta ennen työmaan aloittamista. Sääeste on talonrakennusalan tai metsäalan työehtosopimuksen mukainen tilanne, jossa

  • Työnteko on estynyt vain ja ainoastaan pakkasen takia
  • Työmaalle on ennalta asetettu tietty pakkasraja, jonka ylittyessä työtä ei tehdä
  • Työttömyysturvalain mukainen sääeste koskee vain talonrakennus- ja metsäalaa. Muilla aloilla työnantaja voi tarvittaessa lomauttaa henkilön tuta-syistä.
  • Työnantajalla ei ole työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta maksaa ollenkaan palkkaa tai muuta vastiketta.
  • Päivärahaa voidaan maksaa vain kokonaan palkattomalta pakkaspäivältä. Jos palkkaa on maksettu esimerkiksi odotusajalta, ei ko. päivältä voida päivärahaa maksaa.
  • Kokonaiselta sääestepäivältä voidaan kerryttää omavastuuaikaa tai maksaa työttömyysetuutta, kun työnhaku on voimassa TE-toimistossa. Ilmoita TE-toimistolle, että kyseessä on sääeste- eli pakkaspäivä.
  • Palkattomat pakkaspäivät tulee ilmetä eriteltynä joko TE-toimiston lausunnossa tai erillisellä työnantajan todistuksella

 

Päivärahaa voi tällöin hakea kassasta, jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa tai muuta korvausta kyseisiltä päiviltä. Täytä hakemus kuitenkin aina kokonaisilta kalenteriviikoilta maanantaista sunnuntaihin.

 

Metsäkonealalla tai pelti- ja teollisuuseristysalalla voidaan lomauttaa työntekijä sääesteen vuoksi. Myös näiltä päiviltä voi hakea päivärahaa lomautettuna.

 

Jos haet sääesteen sattuessa päivärahaa ensimmäistä kertaa tai työssäoloehtosi on täyttynyt uudelleen, seitsemän päivän omavastuuaika asetetaan normaalisti.

 

Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä joko omaan ammattiliittoon tai A-kassan asiakaspalveluun.


Veroprosentin muuttaminen

Huomioi, että kassa tarvitsee nimenomaan muutosverokortin etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttia.

Veroprosenttisi nostetaan vähintään 25 prosenttiin ansiopäivärahaa maksettaessa, ellet toimita kassaan muutosverokorttia etuutta varten. Jos ennakonpidätys palkkaa varten on ollut esimerkiksi 15,50 prosenttia, ilman muutosverokorttia se nostetaan automaattisesti 25 prosenttiin. Huomaathan, että ansiopäivärahan veroprosenttia ei voida muuttaa, jos olet tilannut verottajalta muutosverokortin palkkaa varten.

Saamme pääsääntöisesti suoraan verottajalta ennakonpidätystiedot, joten palkkaa varten annettua verokorttia tai sähköisesti etuutta varten annettua muutosverokorttia ei tarvitse toimittaa meille paperisena.

Voit tilata muutosverokortin etuutta varten Verohallinnon OmaVero -palvelusta. Katso lisäksi verottajan ohjeet muutosverokortin toimittamiseksi kassaan.

Veroprosenttisi myös muiden etuuksien, eli vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen, osalta määräytyy samoin kuin ansiopäivärahan.


Jos olet tehnyt osa-aikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, päivärahasi määritellään osa-aikatyön tuloista, jolloin täyden päivärahan määrä on pienempi kuin kokoaikatyön tuloista määritelty päiväraha.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei lähtökohtaisesti vaikuta ansiopäivärahaan eli se ei ole ansiopäivärahan saamisen estävä etuus eikä sitä vähennetä maksettavasta ansiopäivärahasta. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia kassan määrittelemän täyden ansiopäivärahan määrään sekä ansiopäivärahan maksamistilanteeseen.

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voit hakea omasta työeläkelaitoksestasi. Voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana, jos olet syntynyt vuonna 1963 tai sitä ennen.

  • Varhennettu eläkkeen nostaminen pienentää eläkettäsi pysyvästi, eli koko loppuelämäsi ajalta
  • Maksettavaa eläkkeen osaa pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikääsi
  • Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyessäsi voit valita, otatko kertyneestä eläkkeestäsi maksuun 25 vai 50 prosenttia
  • Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei ole sidottu työajan lyhentämiseen eli eläkkeen nostamisen ajalla voit tehdä lyhennettyä työaikaa tai halutessasi myös ihan normaalia täyttä työaikaa

 

Vaikutukset ansiopäivärahan suuruuden määritykseen

Ansiopäivärahan suuruuden määrittely tapahtuu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ajalta välittömästi ennen työttömyyden tai lomautuksen alkamista.

Jos olet tehnyt kokoaikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, ei eläkeajalla ole vaikutusta määriteltävän päivärahan suuruuteen.

Jos olet tehnyt osa-aikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, päivärahasi määritellään osa-aikatyön tuloista, jolloin täyden päivärahan määrä on pienempi kuin kokoaikatyön tuloista määritelty päiväraha.

 

Vaikutukset ansioturvan maksamiseen

Jos olet tehnyt kokoaikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, tilanteella ei ole vaikutusta päivärahan maksamiseen eli saat täyttä päivärahaa, vaikka osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu edelleen työttömänä ollessa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.

Jos olet tehnyt osa-aikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa, ja neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksolla maksetut osa-aikatyön palkat vaikuttavat ansiopäivärahan määrään. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.

Esimerkki 1: Kokoaikatyö ja osittainen varhennettu vanhuuseläke

Olet tehnyt kokoaikatyötä saaden samalla osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kokoaikatyön palkkasi on ollut 2500 euroa kuukaudessa, josta laskettuna täyden päivärahan määrä on 70,49 euroa. Työttömyytesi alkaa ja omavastuuajan jälkeen sinulle maksetaan täyttä päivärahaa 70,49 euroa päivässä.

 

Esimerkki 2: Osa-aikatyö ja osittainen varhennettu vanhuuseläke

Olet tehnyt osa-aikatyötä saaden samalla osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Osa-aikatyön palkkasi on ollut 1875 euroa kuukaudessa, josta laskettuna täyden päivärahan määrä on 57,98 euroa. Työttömyytesi alkaa. Sinulle maksetaan vielä osa-aikatyön palkkaa ensimmäisellä sovittelujaksollasi 1875 euroa. Omavastuuajan jälkeen sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa 0,58 euroa päivässä. Jos seuraavalla hakujaksollasi ei ole enää osa-aikatyön palkanmaksupäivää, sinulle maksetaan seuraavalta jaksolta täyttä päivärahaa 57,98 euroa päivässä.

Lisätietoa saat eläkeyhtiöltäsi

Selvitäthän eläkkeesi määrän omasta työeläkelaitoksestasi ennen kuin haet osittaista vanhuuseläkettä.

Lisätietoa osittaisesta vanhuuseläkkeestä löydät myös Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta (tyoelake.fi).

Lue myös lisäpäivien (eläkeputki) poistumisesta


A-kassa, kuvituskuva

Lomakorvaus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi.

Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan.

Esimerkiksi, jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, voidaan omavastuuaikaa alkaa kerryttää ja etuutta maksaa vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli tässä tapauksessa noin kuukauden kuluttua.

Esimerkki jaksotuksesta:

  • Henkilön kokoaikainen, yli kaksi viikkoa kestänyt työsuhde on päättynyt 31.1.2024. Hänelle on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta pitämättömästä vuosilomasta 1 500 euroa.
  • Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 euroa ja päiväpalkka 3 000 euroa: 21,5 päivää = 139,53 euroa/päivä.
  • Lomakorvaus jaetaan keskimääräisellä päiväpalkalla 1 500 euroa: 139,53 euroa/pv = 10 päivää.
  • Lomakorvauksen jaksotusaikaan kuluu 10 maksettavaa päivää eli kaksi viikkoa työsuhteen päättymisestä lukien.
  • Päivärahaa ei voida maksaa ajalta 1.2.-14.2.2024. Jaksotuksen jälkeen huomioidaan omavastuuaika, joka on seitsemän päivää, eli alkaa 15.2.2024 ja kestää 25.2.2024 saakka.
  • Päivärahan maksu voi siis alkaa 26.2.2024.