Ansiopäivärahalaskurilla voit arvioida ansiopäivärahasi määrän.
Ilmoittaudu Työmarkkinatorilla työnhakijaksi.
Miten erilaiset lomautustavat vaikuttavat ansiopäivärahaan?
Maksamme ansiopäivärahaa myös työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ansiopäivärahaan kuuluu ansiopäivärahan perusosan ja palkan mukaan määräytyvä ansio-osa.
Ansiopäivärahaa voit hakea, jos olet työttömyyskassan jäsen.
Lyhyesti:
- Työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisen tutkii kunnan tai työllisyysalueen työvoimaviranomainen (entinen työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto), joka antaa asiasta kassaa sitovan lausunnon
- Sinun on täytettävä jäsenyysehto
- Jäsenyytesi aikana sinun on täytettävä työssäoloehto
Muita yleisiä ehtoja päivärahan saamiseksi ovat muun muassa:
Tutkimme jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymisen ansiopäivärahahakemuksesi käsittelyn yhteydessä.
Työvoimaviranomainen tutkii työvoimapoliittiset edellytyksesi ja antaa siitä työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Kassa ei voi vaikuttaa työvoimaviranomaisen antamiin lausuntoihin.
Toimi näin:
- Ilmoittaudu Työmarkkinatorilla työttömäksi työnhakijaksi
- Työnhakijaksi voit ilmoittautua Työmarkkinatorin Asioinnissa viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Voit tehdä ilmoittautumisen jo ennen työttömyyden tai lomautuksen alkamista.
- Ilmoittautumisen jälkeen työvoimaviranomainen ottaa sinuun yhteyttä, sopii jatkotoimenpiteistä ja mahdollisesta henkilökohtaisesta tapaamisesta
Jäsenyysehto 1.9.2024 saakka: Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut kassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Myös toisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan 26 viikkoon, jos olet liittynyt jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä.
Jäsenyysehto 2.9.2024 alkaen: Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut kassan jäsen vähintään 12 kuukautta. Myös toisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan 12 kuukauteen, jos olet liittynyt jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä.
Työssäoloehto on 1.9.2024 asti 26 viikkoa.
2.9.2024 alkaen työssäoloehto on 12 kuukautta.
Työssäoloehtoon luetaan kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkatuloa vähintään 930 euroa.
Työssäoloehtoa voi kerryttää myös ns. puolikkaina kuukausina.
Työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukauden aikana maksetun palkan perusteella 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä (maksuperusteinen eli europerusteinen työssäoloehto).
Työssäoloehtoon luetaan kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkatuloa vähintään 930 euroa (ilman lomarahaa ja lomakorvausta) 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä.
Työntekokuukausi voi poiketa siitä, missä kuussa työssäoloehtoa kertyy. Jos työ on tehty esimerkiksi lokakuussa, mutta palkka siitä maksetaan vasta marraskuussa, työssäoloehtoa kertyy marraskuussa maksetun palkan perustella. Jos lokakuussa ei ole maksettu palkkaa, ei siitä kerry työssäoloehtoa lainkaan.
Työstä maksetun palkan on oltava työehtosopimuksen mukaista. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2025 vähintään 1 430 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 jälkeen, kun sinulle on maksettu työssäoloehdon täyttävää palkkatuloa vähintään 12 kalenterikuukauden aikana. Kalenterikuukausi on esim. tammi- helmi- ja maaliskuu.
Jatkossa palkkatukityö ei pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa enää lainkaan.
Poikkeuksena tästä on alentuneesti työkykyisen ja yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmittu palkkatukityö, jotka kerryttävät työssäoloehtoa myös 2.9.2024 jälkeen. Työssäoloehtoon voidaan lukea 75 prosenttia työssäoloehdon täyttävistä kalenterikuukausista alkaen 11. palkanmaksukuukaudesta. 10 ensimmäistä palkanmaksukuukautta ei vielä kerrytä työssäoloehtoa. Siten 12 kuukauden työssäoloehdon täyttämiseksi vaaditaan 26 palkallista työssäoloehtokuukautta eli 2 vuotta ja 2 kuukautta.
1) Jos työnantaja maksaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kalenterikuukauden aikana palkkaa yli kuukauden mittaiselta ansainta-ajalta, jaetaan palkka vaikuttamaan palkanmaksukuukausi mukaan lukien taakse tai eteen päin yhtä monelle kalenterikuukaudelle kuin mihin palkan ansainta perustuu.
Tavanomainen palkanmaksujakso on useimmissa tapauksissa enintään kuukausi.
2) Jos palkanmaksu viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä tai palkka maksetaan palkkaturvan kautta, kohdistetaan palkka sille kalenterikuukaudelle, jona se olisi ilman viivytystä pitänyt maksaa.
3) Yli kuukauden mittaiselta ajalta kerralla maksettu bonus, tulospalkkio tms. tulokseen perustuva palkanerä jaetaan vaikuttamaan ansainta-ajalle.
Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso säilyy ennallaan, ks. Työssäoloehdon tarkastelujakso.
Koska työssäoloehto voi täyttyä 12 kalenterikuukauden aikana uuden europerusteisen säännön mukaan kokonaan vasta aikaisintaan syyskuussa 2025, pitää 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muuntaa vastaamaan työssäoloehtokuukausia.
Ennen 2.9.2024 kertyneet työssäoloehtoviikot (ks. Työssäoloehto 1.9.2024 saakka) muunnetaan vastaamaan työssäoloehtokuukausia siten, että 1-2 työssäoloehdon täyttävää viikkoa vastaa puolikasta työssäoloehtokuukautta ja 3-4 työssäoloehtoviikkoa vastaa yhtä työssäoloehtokuukautta 2.9.2024 alkaen.
Kun työssäoloehtoviikkoja muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi, laskukaava on työssäoloehtoviikkojen lukumäärä jaettuna neljällä
viikkojen lukumäärä : 4 = työssäoloehtokuukaudet
Työssäoloehtoa kertyy työntekoviikkojen perusteella 1.9.2024 asti (työskentelyperusteinen eli ansaintaperusteinen työssäoloehto).
Työssäoloehtoa kertyy 1.9.2024 saakka, kun
Työssäoloehto täyttyy 1.9.2024 mennessä, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 18-tuntisia työssäoloehdon täyttäviä kalenteriviikkoja kertyy yhteensä 26.
Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä kokoaikaista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä lyhyemmissäkin jaksoissa.
Jos olet saanut kassasta päivärahaa, uutta työssäoloehtoa voi kertyä vasta edellisen työssäoloehdon täyttymisen jälkeiseltä ajalta. Samaa työskentelyä ei voida lukea kahteen työssäoloehtoon.
Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat muun muassa aika, jolta olet saanut
Yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto täyttyy, kun olet työskennellyt 1.9.2024 jälkeen 12 työssäoloehdon täyttävää kuukautta perheesi omistamassa yrityksessä, josta et itse omista mitään.
Kun 12 kuukauden europerusteinen työssäoloehto täyttyy kokonaan 1.9.2024 jälkeiseltä ajalta, voit yhdistää muulla työnantajalla tehdyn työskentelyn ja perheyrityksessä työskentelyn työssäoloehtoosi.
Jos työssäoloehtoosi luetaan yksikin kalenteriviikko 2.9.2024 edeltävältä ajalta, työssäoloehtoon vaaditaan 52 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Tällöin et voi yhdistää perheyrityksessä ja muulla työnantajalla tehtyä työskentelyä työssäoloehdon täyttämiseksi.
Muut etuudet tai rajoitukset voivat vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että ne joko estävät päivärahan saamisen tai vähentävät päivärahan määrää. Joissakin tapauksissa niillä ei ole vaikutusta päivärahaoikeuteen tai sen määrään.
Ansiopäivärahaoikeuteen vaikuttavat esimerkiksi päivärahan maksamisen estävät sosiaalietuudet, työvoimapoliittiset rajoitukset ja työsuhteeseen liittyvät rajoitukset. Nämä voivat estää päivärahan maksamisen kokonaan.
Osa sosiaalietuuksista vaikuttaa ansiopäivärahaan vähentävästi. Nämä etuudet vähennetään päivärahasta kuukausitasolla, jolloin kuukauteen lasketaan sisältyvän 21,5 päivää. Vähentävät sosiaalietuudet eivät vaikuta päivärahan enimmäisajan kulumiseen, vaan jokainen vähennettynä maksettu päivä kuluttaa enimmäisaikaa yhdellä päivällä.
Olemme koonneet alle yleisimpiä päivärahan saamisen estäviä aikoja tai etuuksia. Lista ei ole tyhjentävä.
Alla on eritelty joitakin yleisimpiä ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia. Lista ei ole tyhjentävä.
Ansiopäivärahan määrään ei ole vaikutusta muun muassa seuraavilla sosiaalietuuksilla. Lista ei ole tyhjentävä.
Laske arvio päivärahasi määrästä päivärahalaskurilla. Päivärahan tarkka suuruus määritellään työttömyyskassan antamassa päätöksessä.
Ansiopäiväraha lasketaan palkkatuloistasi työttömyyttä edeltävältä vähintään 12 kuukauden ajalta. Päivärahan määrittelyssä käytettävien kuukausien on täytettävä työssäoloehto.
Yrittäjän perheenjäsenenä sinulle voidaan myöntää ansiopäivärahaa, kun olet työskennellyt perheyrityksessä 52 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Et voi kuitenkaan yhdistää perheyrityksessä ja muulla työnantajalla tehtyä työskentelyä työssäoloehdon täyttämiseksi.
Päivärahan määrittelyssä käytettävä päiväpalkka saadaan jakamalla kuukauden maksettu palkka luvulla 21,5. Työpäiviksi ei lueta niitä päiviä, joilta ei ole maksettu palkkaa hyväksyttävän poissaolon, esimerkiksi palkattoman sairausloman vuoksi.
Jos olet tehnyt kausiluonteista työtä, voidaan ansiopäivärahasi määritellä työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden ansioista. Se edellyttää, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet tavanomaista huomattavasti korkeammat.
Päivärahan määrittelyssä käytettävästä kuukausipalkastasi vähennetään ensin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava lakisääteinen prosenttivähennys, joka on 3,54 % vuonna 2025.
| Työttömyyttä edeltänyt palkka / kk | 2 500€ | 3 000€ |
| Ansiopäiväraha (v. 2025 / kk) |
1 525 € | 1 742 € |
| Peruspäiväraha (v. 2025 / kk) |
800 € | 800 € |
Porrastus astui voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu.
| Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää | 1. porrastus, 41–170 päivää |
2. porrastus 171 päivää -> |
| 100 % | 80 % | 75 % |
Ansiopäivärahan määrää laskettaessa aivan kaikkia palkanosia ei oteta huomioon. Alla esimerkkejä näistä palkanosista.
Lasketaan mukaan (lista ei ole tyhjentävä)
Ei lasketa mukaan (lista ei ole tyhjentävä)
Päiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Vuonna 2025
Lapsikorotus on poistunut työttömyysetuuksista 1.4.2024 (linkki lakimuutoksiin)
1.4.2024 asti:
Alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta maksetaan lapsikorotus, joka vuonna 2024 on
Voit saada lapsikorotusta omista tai samassa taloudessa asuvien puolison lapsista (maksissaan kolmesta lapsesta).
Korotusosien maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalle päättyy 1.1.2025. Voit kuitenkin saada korotusosaa vielä vuoden 2025 aikana palvelun loppuun asti tai enintään 200 päivältä, jos palvelu on alkanut viimeistään 31.12.2024. Jos palvelu järjestetään erillisinä jaksoina, jotka eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotettua ansio-osaa ei makseta niiltä jaksoilta, jotka alkavat 1.1.2025 tai myöhemmin.
Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, ansiopäivärahaa voidaan maksaa korotettuna enintään 200 päivältä. Jos maksettavia päivärahapäiviä on vielä jäljellä työllistymistä edistävän palvelun jälkeen, ne maksetaan sinulle ilman korotettua ansio-osaa. Korotetun ansio-osan edellytyksenä on, että olet sopinut palvelusta työllistymissuunnitelmassa TE-toimiston tai kokeilukunnan kanssa.
Korotetun ansio-osan määrä on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3 534,95 euroa kuukaudessa, korotettu ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 25 prosenttia. Lue lisää opiskelusta ja työllistymistä edistävistä palveluista.
Porrastus astui voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu.
| Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää | 1. porrastus, 41–170 päivää |
2. porrastus 171 päivää -> |
| 100 % | 80 % | 75 % |
Porrastus koskee tulevaisuudessa kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat.
Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan porrastus vaikuttaa vasta 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos työssäoloehto on täyttynyt 1.9.2024 mennessä ja päivärahaa maksetaan vanhan 26 viikon työssäoloehdon perusteella, ei porrastusta sovelleta.
Esimerkki tilanteesta, jossa porrastus ei koske sinua:
Jos päivärahakautesi on alkanut elokuussa 2024 tai sitä ennen, ei porrastus koske sinua ennen kuin täytät 12 kuukauden työssäoloehdon.
Esimerkki tilanteesta, jossa porrastus koskee sinua:
Jos päivärahakautesi alkaa syyskuussa tai sen jälkeen ja työssäoloehtosi on täyttynyt uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella, porrastus koskee sinua.
Käytännössä muutos alkaa vaikuttaa etuuksiin aikaisintaan marraskuussa, kun ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville on kertynyt 40 työttömyyspäivää, eli noin kaksi kuukautta. Osittain työllistyneillä porrastuksen vaikutus tulee vastaan hieman myöhemmin, koska heillä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin.
Täyttä porrastamatonta ansiopäivärahaa voi saada jälleen, kun työnhakija on täyttänyt uudelleen palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömyysjaksojen välissä on kertynyt työssäoloehdon mukaisia palkkatuloja vähintään 12 kalenterikuukauden ajalta.
Soviteltua päivärahaa maksetaan samansuuruisena hakemusjakson jokaiselta arkipäivältä, joilta sinulla on oikeus etuuteen. Päivärahaa maksetaan niin työttömiltä kuin työssäolopäiviltä.
Sovitellun päivärahan määrään vaikuttavat ansiopäivärahasi määrä ja osa-aikaisesta tai muusta sovittelun piirissä olevasta työstä saamasi työtulot.
Työttömyysaikana saamasi tulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun tulo tosiasiallisesti maksetaan sinulle. Tätä kutsutaan päivärahan maksuperusteiseksi sovitteluksi.
Muista pitää työnhakusi voimassa Työmarkkinatorilla koko sen ajan, kun haet soviteltua päivärahaa. Työnhaun on siis oltava voimassa myös työskentelyn ajalla.
Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla.
Sovitellun päivärahan määrään vaikuttavat ansiopäivärahasi määrä ja osa-aikaisesta tai satunnaisesta työstäsi saamasi palkkatulot.
Sovitellun päivärahan suojaosa poistui 1.4.2024 (linkki lakimuutoksiin)
Jos työtuloa maksetaan kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta ja tämä poikkeaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta, työtulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin mihin tulon ansainta perustuu. Jos sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa, tulo jaetaan neljän viikon sovittelujaksoille niiden ansainnan mukaan.
Esimerkki:
Sinulle on 3.7. maksettu 1.500 euroa palkkaa osa-aikatyöstäsi, jota olet tehnyt huhti-, touko- ja kesäkuussa. Koska tuloa on ansaittu kolmelta kuukaudelta, jaetaan se vaikuttamaan päivärahan sovittelussa maksukuukaudelle ja kahdelle sitä seuraavalle kuukaudelle, heinä-, elo- ja syyskuulle; 1 500 euroa / 3 kk = 500 euroa kuukaudessa.
Et voi saada soviteltua päivärahaa enempää kuin mikä on täyden ansiopäivärahasi määrä.
Työstä saamasi tulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruiset.
Jos työtulo ja soviteltu päiväraha yhteensä ylittäisivät päivärahan perusteena olevan palkan, päivärahaa maksetaan sen verran, että kokonaistulo on yhteensä päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.
Voit saada soviteltua päivärahaa, jos työaikasi on enintään 80 prosenttia alan kokoaikatyön enimmäistyöajasta:
Työaika huomioidaan sillä jaksolla, jolla siitä saatu tulo maksetaan sinulle.
Esimerkki
Aloitat osa-aikaisen työn heinäkuussa. Palkka maksetaan sinulle 15.8.2023. Kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika alalla on 40 tuntia viikossa. 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta on 137,60 tuntia kalenterikuukauden aikana. Olet tehnyt heinäkuussa töitä 140 tuntia, eli työaika ylittää 80 % alan enimmäistyöajasta. Hakemuksesi ajalta 1. – 31.8.2023 hylätään heinäkuussa tehtyjen ja elokuussa maksettujen tuntien perusteella. Heinäkuun hakemuksen ajalta sinulle maksetaan täyttä päivärahaa, jos et ole saanut palkkatuloa heinäkuun aikana.
Jos soviteltava työtulo on ansaittu kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta ja se jaksotetaan vaikuttamaan useammalle kuukaudelle, myös työaika jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin mihin tulon ansainta perustuu. Jos sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa, sovittelussa huomioitava työaika jaetaan neljän viikon sovittelujaksoille niiden ansainnan mukaan.
Esimerkki:
Sinulle on 3.7. maksettu palkkaa osa-aikatyöstäsi, jota olet tehnyt huhti-, touko- ja kesäkuussa yhteensä 100 tuntia. Koska tuloa on ansaittu kolmelta kuukaudelta, jaetaan työaika eli maksettujen työtuntien määrä vaikuttamaan päivärahan sovittelussa maksukuukaudelle ja kahdelle sitä seuraavalle kuukaudelle, heinä-, elo- ja syyskuulle 100 tuntia / 3 kk = 33,3 tuntia kuukaudessa.
Jos sovittelussa huomioitava työaika ylittää 80 % alan täydestä työajasta, ei soviteltua päivärahaa voida maksaa.
Jos viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi, saat täyttä päivärahaa työttömiltä päiviltä. Jos viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi ja saat lisäksi tuloa osa-aikatyöstä, alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai yritystoiminnasta, sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa.
Voit saada työttömyyskassasta päivärahaa viideltä päivältä viikossa 300–500 työttömyyspäivän ajalta. Enimmäisaika riippuu työhistoriasta ja iästä:
| Työhistoria | Enimmäisaika |
| Enintään 3 vuotta | 300 päivää (n. 14 kk) |
| Yli 3 vuotta | 400 päivää (n. 18 kk) |
| Vähintään 5 vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden aikana ja työssäoloehtosi täyttyy 58 vuotta täytettyäsi | 500 päivää (n. 23 kk) |
Jos täytät uudelleen 12 kuukauden työssäoloehdon, enimmäisaika alkaa uudelleen alusta. Ansiopäiväraha lasketaan uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.
Jos työssäoloehtosi täyttyy uudelleen omaehtoisen opiskelun tai työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, päivärahaa ei lasketa uudelleen kesken palvelun.
Enimmäismaksuajan täytyttyä voit hakea työmarkkinatukea Kelasta. Saat kirjallisen päätöksen ansiopäivärahaoikeuden päättymisestä viimeisen maksuilmoituksen mukana. Toimita päätös Kelaan ja työvoimaviranomaiselle.
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös enimmäisajan jälkeen, jos sinulla on oikeus ansiopäivärahan lisäpäiviin eli jäät ns. eläkeputkeen.
Lisäpäiväoikeus (tai eläkeputki) tarkoittaa, että voit saada ansiopäivärahaa, vaikka päivärahan enimmäisaika olisi jo täyttynyt. Lisäpäiviä voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.
Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan lisäpäiviltä, jos olet ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana ja
| syntynyt vuonna, sekä | ennen enimmäisajan täyttymistä täyttänyt |
| 1957-1960 | 61 vuotta |
| 1961-62 | 62 vuotta |
| 1963 | 63 vuotta |
| 1964 | 64 vuotta |
Lisäpäiviä ei tarvitse erikseen hakea, vaan tutkimme sen ansiopäivärahahakemuksesi perusteella automaattisesti.
Jos sinulle on maksettu lisäpäiviä ja aiot tämän jälkeen hakea vanhuuseläkettä.
Voit pyytää todistuksen aikaisintaan silloin, kun sinulle on maksettu eläkkeen alkamista edeltävän kuun ajalta päivärahaa vähintään yhdeltä päivältä.
Esimerkki, lisäpäivätodistuksen pyytäminen A-kassa on maksanut sinulle ansiopäivärahan lisäpäiviä. Aiot jäädä eläkkeelle 1.4. Voit pyytää todistusta aikaisintaan silloin, kun päivärahaa on maksettu sinulle 1.3. tai sen jälkeen.
Vuosina 1950-1957 syntyneet voivat halutessaan siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62 vuotta täytettyään eikä eläkkeeseen tehdä varhennusvähennystä.
Päivärahasi määritellään eli lasketaan uudelleen, kun
Jos työssäoloehtosi täyttyy omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen aikana, päivärahaa ei määritellä uudelleen kesken palvelun.
Päivärahasi määrä on vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta päivärahastasi (ilman lapsikorotusta), kun
Päivärahan 80 prosentin suojaa ei ole, jos
Omavastuuaika on seitsemän työtöntä päivää, jotka olet ollut työttömänä työnhakijana Työmarkkinatorilla.
Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin ja kalenteriviikkoon voi sisältyä yhteensä enintään viisi omavastuu-, työttömyys- ja työpäivää. Omavastuuajan on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuupäiviin ei voida lukea aikaa, jolta päivärahaoikeuttakaan ei ole (esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen ajalta).
Jos sinulla on hakujaksolla työtunteja osa-aikatyöstä tai satunnaisesta työstä, omavastuuaika on seitsemää päivää vastaava tuntimäärä.
Esimerkki
Teet osa-aikaista työtä neljä tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa maanantaista perjantaihin. Kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaika tekemässäsi työssä on 40 tuntia viikossa eli 8 tuntia päivässä.
Haet soviteltua päivärahaa osa-aikaisen työsuhteesi ajalta eikä sinulla ole muuta työtä. Koska teet osa-aikaista työtä neljä tuntia päivässä, omavastuuaikaasi kertyy myös neljä tuntia päivässä. Tällöin omavastuuaikasi täyttyy 14 arkipäivässä.
Työllistymistä edistävien palvelun ajalla sen sijaan omavastuuaikaa ei käytännössä ole. Omavastuuaika kuluu samalla, kun palvelun ajalta maksetaan päivärahaa.
Arkipyhäpäivä voidaan lukea omavastuuaikaan tietyissä tilanteissa, jos olet ilmoittautunut työvoimaviranomaiselle työttömäksi työnhakijaksi ennen arkipyhää. Jos työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus tai se ei vähennä maksettavaa palkkaa arkipyhältä lomautuksen takia, ei kyseistä päivää voida lukea omavastuuseen. Jos olet kokonaan työtön, arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa kuten muutkin arkipäivät.
Omavastuuaika asetetaan, kun
Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon, eikä karenssiajalta ole oikeutta päivärahaan.
Jos olet eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen, työvoimaviranomainen asettaa korvauksettoman määräajan eli karenssin.
Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon, eikä karenssiajalta ole oikeutta päivärahaan.
Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa.
Karenssi on eri asia kuin seitsemän päivän omavastuuaika.
Voit saada ansiopäivärahaa tiettyjen edellytysten täyttyessä sairauspäivärahan omavastuuajalta. Hae Kelasta sairauspäivärahaa, jos sairautesi kestää yli 10 päivää (lauantait mukaan lukien).
Et voi saada ansiopäivärahaa, jos saat Kelasta sairaus- tai osasairauspäivärahaa tai työnantajasi maksaa sinulle sairausajan palkkaa.
Lue lisää sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta.
Jos sairautesi kesti enintään 1+9 päivää (sairastumispäivä ja 9 sairauspäivää lauantait mukaan lukien), sinun ei tarvitse hakea sairauspäivärahaa Kelasta.
Jos haet ansiopäivärahaa A-kassasta, toimi näin:
Jos työkyvyttömyytesi jatkuu, vaikka Kelan sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika on täyttynyt, voit hakea kassasta ansiopäivärahaa.
Jos haet ansiopäivärahaa A-kassasta, toimi näin:
Ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Opastamme sinua tarkemmin tilanteestasi riippuen, mitä lisäselvityksiä tulee lähettää kassaan. Tarvitsemme tietyt selvitykset, jotta voimme käsitellä hakemuksesi ansiopäivärahaa varten.
Sinulla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan lakkopäiviltä, jos
Sen sijaan näissä tilanteissa voit hakea lakkoavustusta omasta ammattiliitostasi tai lakon julistaneesta toisesta ammattiliitosta.
Lomautettuna ollessasi sinulla on oikeus ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä, jos
Jos haet ansiopäivärahaa lomautuspäiviltä yllä oleva huomioiden, toimi näin:
Jos lomautuksesi toteutetaan työviikkoa lyhentämällä, työssäolopäiville osuvilta lakkopäiviltä et voi saada ansiopäivärahaa.
Et voi saada ansiopäivärahaa lakon ajalta, jos työskentelet osa-aikaisesti ja olet saanut meiltä soviteltua päivärahaa.
Jos työntekosi keskeytyy jonkun muun alan työtaistelun vuoksi, sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan. Tällaista tilannetta kutsutaan jalkautukseksi. Jalkautustilanteessa sinun tulee ilmoittautua työvoimaviranomaiselle. Työvoimaviranomaisen antamassa lausunnossa tulee olla tieto, että työnteko on estynyt toisen alan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan seitsemän päivän ajalta, jos työnteon estymisen syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta henkilön omiin työehtoihin tai työoloihin. Palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä henkilöllä on oikeus ansiopäivärahaan ilman omavastuupäiviä, kunnes työtaistelutoimenpide päättyy. Työttömyysturvan saamisen edellytys on, että työntekijä on ilmoittautunut työvoimaviranomaiselle.
Vaikka omavastuuajan asettamisen edellytykset muutoin täyttyisivät, sitä ei kuitenkaan aseteta näissä tilanteissa. Omavastuuaika otetaan, jos henkilö lomautetaan lakon jälkeen muun kuin tällaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi.
Huom! Työnantajallasi on tässä tapauksessa seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Seitsemän päivän jälkeen ja työntekosi estävän lakon edelleen jatkuessa sinulla on oikeus ansiopäivärahaan ilman seitsemän päivän omavastuuaikaa.
Lomautusaikana ansiopäivärahan maksaminen riippuu työehtosopimuksen määräyksistä.
Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus arkipyhäpäiviltä riippuu myös työehtosopimuksesta. Voit tarkistaa työehtosopimuksen määräykset arkipyhäkorvauksista esimerkiksi ammattiliitostasi.
Korvauspäiviä voi olla kalenteriviikossa enintään viisi. Ansiopäivärahaa voidaan siis maksaa enintään viideltä päivältä viikossa. Jos esimerkiksi olet lomautettuna maanantaista perjantaihin (5 päivää), mutta saat arkipyhäkorvauksen lauantaille sijoittuvalta arkipyhältä, kassa voi maksaa sinulle ansiopäivärahaa vain neljältä päivältä.
Sääesteen sattuessa voi kassasta hakea päivärahaa tietyin edellytyksin.
Jos työ estyy pakkasen vuoksi, talonrakennus- ja metsäalalla työskentelevien on tullut sopia pakkasrajasta ennen työmaan aloittamista. Sääeste on talonrakennusalan tai metsäalan työehtosopimuksen mukainen tilanne, jossa
Päivärahaa voi tällöin hakea kassasta, jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa tai muuta korvausta kyseisiltä päiviltä. Täytä hakemus kuitenkin aina kokonaisilta kalenteriviikoilta maanantaista sunnuntaihin.
Metsäkonealalla tai pelti- ja teollisuuseristysalalla voidaan lomauttaa työntekijä sääesteen vuoksi. Myös näiltä päiviltä voi hakea päivärahaa lomautettuna.
Jos haet sääesteen sattuessa päivärahaa ensimmäistä kertaa tai työssäoloehtosi on täyttynyt uudelleen, seitsemän päivän omavastuuaika asetetaan normaalisti.
Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä joko omaan ammattiliittoon tai A-kassan asiakaspalveluun.
Huomioi, että kassa tarvitsee nimenomaan muutosverokortin etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttia.
Veroprosenttisi nostetaan vähintään 25 prosenttiin ansiopäivärahaa maksettaessa, ellet toimita kassaan muutosverokorttia etuutta varten. Jos ennakonpidätys palkkaa varten on ollut esimerkiksi 15,50 prosenttia, ilman muutosverokorttia se nostetaan automaattisesti 25 prosenttiin. Huomaathan, että ansiopäivärahan veroprosenttia ei voida muuttaa, jos olet tilannut verottajalta muutosverokortin palkkaa varten.
Saamme pääsääntöisesti suoraan verottajalta ennakonpidätystiedot, joten palkkaa varten annettua verokorttia tai sähköisesti etuutta varten annettua muutosverokorttia ei tarvitse toimittaa meille paperisena.
Voit tilata muutosverokortin etuutta varten verottajan OmaVero -palvelusssa ja valita etuuden maksajaksi A-kassa. Silloin kortti toimitetaan sähköisesti suoraan kassalle 1–2 arkipäivän kuluessa. Katso lisäksi verottajan ohjeet muutosverokortin toimittamiseksi kassaan.
Veroprosenttisi myös muiden etuuksien, eli vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen, osalta määräytyy samoin kuin ansiopäivärahan.
Jos olet tehnyt osa-aikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, päivärahasi määritellään osa-aikatyön tuloista, jolloin täyden päivärahan määrä on pienempi kuin kokoaikatyön tuloista määritelty päiväraha.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei lähtökohtaisesti vaikuta ansiopäivärahaan eli se ei ole ansiopäivärahan saamisen estävä etuus eikä sitä vähennetä maksettavasta ansiopäivärahasta. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia kassan määrittelemän täyden ansiopäivärahan määrään sekä ansiopäivärahan maksamistilanteeseen.
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voit hakea omasta työeläkelaitoksestasi. Voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana, jos olet syntynyt vuonna 1963 tai sitä ennen.
Ansiopäivärahan suuruuden määrittely tapahtuu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ajalta välittömästi ennen työttömyyden tai lomautuksen alkamista.
Jos olet tehnyt kokoaikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, ei eläkeajalla ole vaikutusta määriteltävän päivärahan suuruuteen.
Jos olet tehnyt osa-aikatyötä eläkkeen nostamisen aikana, päivärahasi määritellään osa-aikatyön tuloista, jolloin täyden päivärahan määrä on pienempi kuin kokoaikatyön tuloista määritelty päiväraha.
Jos olet tehnyt kokoaikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, tilanteella ei ole vaikutusta päivärahan maksamiseen eli saat täyttä päivärahaa, vaikka osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu edelleen työttömänä ollessa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.
Jos olet tehnyt osa-aikatyötä, saat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, sinulle maksetaan soviteltua päivärahaa, ja neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksolla maksetut osa-aikatyön palkat vaikuttavat ansiopäivärahan määrään. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä päivärahastasi.
Esimerkki 1: Kokoaikatyö ja osittainen varhennettu vanhuuseläke
Olet tehnyt kokoaikatyötä saaden samalla osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kokoaikatyön palkkasi on ollut 2500 euroa kuukaudessa, josta laskettuna täyden päivärahan määrä on 70,94 euroa. Työttömyytesi alkaa ja omavastuuajan jälkeen sinulle maksetaan täyttä päivärahaa 70,94 euroa päivässä.
Esimerkki 2: Osa-aikatyö ja osittainen varhennettu vanhuuseläke
Olet tehnyt osa-aikatyötä saaden samalla osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Osa-aikatyön palkkasi on ollut 1875 euroa kuukaudessa, josta laskettuna täyden päivärahan määrä on 58,32 euroa. Työttömyytesi alkaa. Sinulle maksetaan vielä osa-aikatyön palkkaa ensimmäisellä sovittelujaksollasi 1875 euroa. Omavastuuajan jälkeen sinulle ei jää soviteltavaa päivärahaa maksettavaksi. Jos seuraavalla hakujaksollasi ei ole enää osa-aikatyön palkanmaksupäivää, sinulle maksetaan seuraavalta jaksolta täyttä päivärahaa 58,32 euroa päivässä.
Selvitäthän eläkkeesi määrän omasta työeläkelaitoksestasi ennen kuin haet osittaista vanhuuseläkettä.
Lisätietoa osittaisesta vanhuuseläkkeestä löydät myös Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta (tyoelake.fi).
Lue myös lisäpäivien (eläkeputki) poistumisesta
Lomakorvaus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi.
Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan.
Esimerkiksi, jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, voidaan omavastuuaikaa alkaa kerryttää ja etuutta maksaa vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli tässä tapauksessa noin kuukauden kuluttua.
Esimerkki jaksotuksesta:
- Henkilön kokoaikainen, yli kaksi viikkoa kestänyt työsuhde on päättynyt 31.1.2024. Hänelle on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta pitämättömästä vuosilomasta 1 500 euroa.
- Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 euroa ja päiväpalkka 3 000 euroa: 21,5 päivää = 139,53 euroa/päivä.
- Lomakorvaus jaetaan keskimääräisellä päiväpalkalla 1 500 euroa: 139,53 euroa/pv = 10 päivää.
- Lomakorvauksen jaksotusaikaan kuluu 10 maksettavaa päivää eli kaksi viikkoa työsuhteen päättymisestä lukien.
- Päivärahaa ei voida maksaa ajalta 1.2.-14.2.2024. Jaksotuksen jälkeen huomioidaan omavastuuaika, joka on seitsemän päivää, eli alkaa 15.2.2024 ja kestää 25.2.2024 saakka.
- Päivärahan maksu voi siis alkaa 26.2.2024.
Postiosoite:
Hakaniemenranta 1
PL 116, 00531 Helsinki
