Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet sisällöltään ja muodoiltaan. Työajaltaan vaihtelevat työt, joita tehdään muussakin kuin työsuhteessa, ovat yleistyneet. Kun uudenlaisia teknologisia ratkaisuja syntyy, kehittyy myös kokonaan uudenlaisia työtehtäviä. Silti edelleen on paljon töitä, jotka ovat työsuhteessa tehtäviä ja kokoaikaisia, kiinteästi aikaan ja paikkaan sidottuja.
Monimuotoisessa työelämässä työttömyyden aikaisten etuuksien tulisi toimia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustarkoitus – varmistaa työnhakijan nopea paluu työmarkkinoille – toteutuu. Turvan pitäisi olla riittävää, jotta sillä pärjää, mutta toisaalta taas tällä hetkellä pohditaan paljon, miten turva tulisi järjestää, että se kuitenkin kannustaisi hakeutumaan kokoaikatyöhön.
Työttömyysturvajärjestelmässä tavoitteena on työllistyä kokoaikaisesti mahdollisimman nopeasti. Osa-aikainen työ voi olla ponnahduslauta työttömyydestä kokoaikatyöhön. Jos kokoaikatyötä on vaikea saada, pitää osa-aikatöiden tekeminen kiinni työelämässä ja helpottaa siirtymävaiheita töiden välillä. Nykyinen ansioturvajärjestelmä on rakennettu siten, että sen on ajateltu kannustavan vastaanottamaan osa-aikaista ja satunnaista työtä työttömyysaikana. Monella alalla osa-aikatyöt ovat myös jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Työn vastaanottamisen kannustavuuden takaa sovitellun päivärahan suojaosa, joka on se osa ansaitusta työtulosta, joka ei vähennä maksetun ansiopäivärahan määrää. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. Jos ansaitsee tätä enemmän, jokainen ansaittu euro vähentää viisikymmentä senttiä maksettavaa päivärahaa. Jos Orpon hallituksen kaavailtu muutos toteutuu suunnitellusti, tämä suojaosa tulee poistumaan.
Mitä osa-aikainen työ on?
Työttömyysturvassa osa-aikatyötä on työsuhteessa tehty työ, jossa työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua päivärahaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- osa-aikatyö, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta
- päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi
- työ on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö
- sivutoiminen yrittäjyys
- päätoiminen yrittäjä enintään kaksi viikkoa
- osa-aikaisuus ei perustu työntekijän omaan tarpeeseen lyhentää työaikaansa.
Satunnaiseksi työ katsotaan silloin, kun se kokoaikaisesti kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin on oikeus soviteltuun päivärahaan. Pätkätöistä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan yleisesti määräaikaisia työsuhteita. Määräaikainen työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen.
Nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta vaihtelevaksi (esim. 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa) sekä sopimuksia, joissa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa, kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Työntekijä voi itse pyytää vaihtelevan työajan työsopimusta esimerkiksi opiskelun ohella tai muuten niin halutessaan. Sen sijaan työnantaja voi tarjota sellaista vain, kun työmäärän tarve todella vaihtelee.
Jos työntekijä on itse omasta syystään lyhentänyt työaikaansa, ei työttömyysturvaan ole oikeutta.
Nollatuntisopimuksen ajalta voi saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtä on tarjolla vain vähän. Nollatuntisopimuksen irtisanomisen takia korvauksetonta määräaikaa eli karenssia ei aseteta, jos työntekijä irtisanoutuu eikä työtä ole viimeisten 12 viikon aikana ollut millään viikolla tarjolla pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia.
Miten osittainen työskentely vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan?
Jos työttömyyden aikaiset tulot ovat niin pienet, että ne jäävät suojaosaa pienemmäksi, ei tulo vaikuta lainkaan maksetun päivärahan suuruuteen. Sovitellussa päivärahassa tulon suojaosa on 300 euroa kuukauden ja 279 euroa neljän kalenteriviikon sovittelujaksolla. Pääsäännön mukaan suojaosan ylittävistä tuloista 50 % vähentää ansiopäivärahan määrää. Palkkatulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat kuitenkin olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan kuitenkin saman verran kuin mihin henkilöllä olisi oikeus soviteltuna peruspäivärahana.
Esimerkki:
Kaijan täysi ansiopäiväraha = 60 €/pv
Hän aloittaa osa-aikatyön, josta saa palkkaa 600 €/kk
(Palkka maksetaan kuukausittain, joten ansiopäivärahan hakujakso on kalenterikuukausi)
Suojaosa on 300 €/kk
Puolet suojaosan ylittävästä palkkamäärästä vaikuttaa ansiopäivärahan määrään:
(600 €/kk – 300 €/kk) x 0,5 = 150 €/kk
Jotta saadaan päiväkohtainen luku, em. luku jaetaan kuukauden laskennallisten työpäivien määrällä:
150 €/kk ÷ 21,5 pv/kk = 6,98 €/pv.
Soviteltu päiväraha on siis 60 €/pv – 6,98 €/pv = 53,02 €/pv
Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta arkipäivältä.
Esimerkkikuukaudessa on 23 arkipäivää, jolloin Kaijan ansiovaihtoehdot (veroja ei huomioitu):
- Palkka, jos ei hae ansiopäivärahaa: 600 €/kk
- Ansiopäiväraha, jos ei aloita osa-aikatyötä: 60,00 €/pv x 23 pv = 1 380 € /kk
- Palkka + ansiopäiväraha, jos hakee soviteltua ansiopäivärahaa: 600 €/kk + (53,02 €/pv x 23 pv) = 1 819,46 €/kk
Sovitellun ansiopäivärahan määrä vaihtelee kuukausittain riippuen siitä, kuinka paljon töitä tekee ja kuinka paljon työtuloa maksetaan. Jos sovitellun päivärahan 80 %:n tuntiraja ylittyy, tukea ei saa lainkaan. Niinä kuukausina, kun tuntiraja ei ylity, palkka ja ansiopäiväraha sovitellaan yhteen. Osa-aikaisen palkkatulon lisäksi saa siis palkan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa.
Soviteltua päivärahaa maksetaan maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysaikana saamasi palkkatulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun palkka tosiasiallisesti maksetaan sinulle. Soviteltua päivärahaa maksetaan hakujakson ajalta myös niiltä päiviltä, kun olet työssä. Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla.
Jos sinulle maksetaan päiväraha soviteltuna, kertyvät myös päivät enimmäisaikalaskuriin hitaammin kuin jos saisit täyttä päivärahaa. Enimmäismaksuaikaa laskettaessa muunnetaan soviteltuna päivärahana maksettu määrä täysiksi ansiopäivärahapäiviksi. Täyden päivärahan ja sovitellun päivärahan suuruus vaikuttavat siihen, miten päiviä kertyy enimmäisaikaan soviteltua päivärahaa maksettaessa.
Orpon hallitus on kaavailemassa sovitellun päivärahan suojaosan poistamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa kaikki työttömänä ansaittu tulo vähentäisi maksettavan ansiopäivärahan määrää ja ansaittaessa työttömänä ollessa yli 300 euroa kuukaudessa, soviteltua päivärahaa saisi jatkossa 150 euroa vähemmän kuukaudessa.
