Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka lakkauttaa vuorotteluvapaajärjestelmän. Laki tulee voimaan 1. elokuuta. Vuorotteluvapaan voi aloittaa heinäkuun viimeiseen päivään asti, sen jälkeen se ei enää ole mahdollista.
Vuorotteluvapaa tarkoittaa järjestelyä, jossa vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö, jolla on riittävän pituinen työhistoria, voi jäädä määräaikaiselle vapaalle työstään. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta jäädä vuorotteluvapaalle, vaan siitä sovitaan työnantajan kanssa. Vuorottelusopimusta tehtäessä työnantaja sitoutuu samalla palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi työttömän työnhakijan. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan pitää kuitenkin olla vähintään vapaalle lähteneen työntekijän työajan pituinen.
Milloin voi jäädä vuorotteluvapaalle?
Vuorottelukorvaukseen on oikeutettu, jos on ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta ja saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Kaikki eläkettä kartuttava työskentely, myös yrittäjänä toimiminen luetaan työhistoriaan. Työntekoon rinnastettavat ajat, esimerkiksi perhevapaat sekä varusmies- ja siviilipalveluaika kartuttavat myös työhistoriaa. Näitä työntekoon rinnastettavia aikoja voi olla työssäoloajasta enintään neljännes. Edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on oltava vähintään 5 vuotta. Vuorotteluvapaan voi aloittaa 31.7.2024 asti.
Vuorotteluvapaalle voit jäädä, jos
olet sopinut vuorotteluvapaasta työnantajasi kanssa
olet ollut kokoaikaisessa työsuhteessa työnantajaasi vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan aloittamista
tähän 13 kuukauden ajanjaksoon sisältyy enintään 30 päivää palkattomia poissaoloja
sinulla on vähintään 20 vuoden työhistoria
edellisestä vuorotteluvapaasi päättymisestä on vähintään 5 vuotta.
Työttömyyskassa maksaa jäsentensä vuorottelukorvauksen vuorotteluvapaan ajalta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä ansiopäivärahasta, johon hakijalla olisi oikeus työttömänä ollessaan. Jos hakija ei ole työttömyyskassan jäsen, silloin vuorottelukorvausta haetaan Kelasta ja korvaus lasketaan peruspäivärahan perusteella. Vuorotteluvapaata voi pitää 100–180 kalenteripäivää.
Vuorotteluvapaaoikeus päättyy
1.8.2024 vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. Vuorotteluvapaan voi aloittaa vielä ennen elokuun alkua, eli viimeistään 31.7.2024. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuorottelusopimus on toimitettava TE-toimistolle viimeistään tuona päivänä. Vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivän tulee myös olla viimeistään 31.7.2024
Vuorotteluvapaan saajamäärän kehitys A-kassassa
Vuorottelukorvauksen saajamäärät ovat pysyneet pitkään aika lailla samoissa lukemissa. Viime vuonna vuorottelukorvausta maksettiin yhteensä 609 jäsenelle. Vuorotteluvapaalle on tyypillisesti jääty eniten keväällä toukokuun tietämillä. Tuolloin korvausmäärät ovat nousseet voimakkaasti. Tänä vuonna nousupiikki tulee jo kuukautta aiemmin ja se on huomattavasti jyrkempi, kuin aiempina vuosina. Nousu on selkeä seuraus siitä, että vuorotteluvapaaoikeuden lopettamispäätös on ollut tulossa.
Vuorottelukorvausta on A-kassasta saatu vuoden 2024 alussa reilusti edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Maaliskuussa saajamäärä oli jo 30 prosenttia viime vuoden maaliskuuta suurempi ja huhtikuussa saajamäärä nousi jopa 114 prosenttia viimevuoden huhtikuuhun verrattuna. Saajamäärien nousua voitaneen odottaa myös seuraavat pari kuukautta ennen kuin lakimuutos astuu voimaan.
