A-kassan logo, vihreä

Syventävät ohjeet

Sivun sisältö

Oikopolut

Hallitusohjelman muutokset työttömyysturvaan

Oikopolut

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma julkaistiin 16.6.2023 ja se sisälsi odotetusti paljon muutoksia myös ansioturvaan. Laki ei muutu heti ja muutokset vaativat vielä lainvalmistelun ennen voimaantuloaan. Kaikki nyt kirjatut linjaukset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, kuin ne on hallitusohjelmaan kirjattu.

Eduskunta on hyväksynyt ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2024 ja osa myöhemmin vuoden aikana.

Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Ensimmäiset muutokset astuivat voimaan 1.1.2024. Päivitämme alla olevia tietoja sitä mukaan, kun lakimuutosten sisältö ja voimaantuloajat vahvistuvat.

Hallitusohjelman kirjaukset ansioturvasta

Löydät tarkemmat tiedot suunnitelluista muutoksista kunkin kohdan linkistä.

1. Ansiopäivärahan määrä porrastetaan

2. Lapsikorotukset poistetaan

3. Työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen

4. Työssäoloehto euroistetaan

5. Omavastuupäivien määrää lisätään seitsemään päivään

6. Lomakorvauksen jaksotus otetaan uudelleen käyttöön

7. Osa-aikatyötä tekevän suojaosa poistetaan

8. Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan

9. Selvitys ansioturvan kehittämisestä

10. Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan

11. Mahdollinen yhdistelmävakuutus

12. Työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työllistymispalveluita

13. Työssäoloehto palkkatuetusta työstä


Hallitusohjelman mukaan ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt 2 kuukautta (8 viikkoa). Määrä laskisi 75 prosenttiin 8 kuukauden (34 viikon) työttömyyden jälkeen.​​​​​​​

Vaikutus kuukaudessa: Jos kuukausipalkka on 2 500 €

Kuukausipalkka Ansiopäiväraha ⇒ 2 kk Ansiopäiväraha 2 kk-8 kk Ansiopäiväraha 8 kk ⇒
2 500 €/kk 1 515 €/kk 1 212 €/kk 1 136 €/kk
-303 €/kk -379 €/kk

 

Vaikutus kuukaudessa: Jos kuukausipalkka on 3 000 €

Kuukausipalkka Ansiopäiväraha ⇒ 2 kk Ansiopäiväraha 2 kk-8 kk Ansiopäiväraha 8 kk ⇒
3 000 €/kk 1 730 €/kk 1 384 €/kk 1 298 €/kk
-346 €/kk -432 €/kk

Tämänhetkisen tiedon mukaan astuu voimaan syyskuussa 2024.

 

Nykyisellään lapsikorotusta saa alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on vuonna 2023 yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,29 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin vuonna 2023 ylimääräinen korotus, joka poistuu vuoden 2024 alussa.
Lapsikorotus laskee korotuksen poistumisen vuoksi 25–48 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan.

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi kaksi lakimuutosta, jotka vaikuttavat lapsikorotuksiin. Hallitus on esittänyt indeksikorotusten jäädyttämistä vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei tehtäisi vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta.

Lisäksi hallitus esittää, että lapsikorotusta ei maksettaisi jatkossa ollenkaan.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.4.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan maksettaessa työttömyysetuutta ajalta 1.4.2024 alkaen.

Vaikutus kuukaudessa:

Lapsikorotus lasten määrän mukaan 2023 Korotus jää pois, merkitys / kk
Yksi lapsi: 7,01 €/pv -150,71 €/kk
Kaksi lasta: 10,29 €/pv -221,23 €/kk
Kolme lasta 13,26 €/pv -285,09 €/kk

 

Nykytilanteessa 26 kalenteriviikkoa eli puoli vuotta työtä oikeuttaa ansiopäivärahaan, hallitusohjelmassa vaatimus olisi jatkossa 12 kuukautta.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.9.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas työssäolokuukausi. Ennen 2.9.2024 olevalta ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi.

 

Nykyisin työssäoloehto kertyy työajan mukaan. Hallitusohjelman mukaan jatkossa työssäoloehto kertyisikin maksetun palkan mukaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä vaan riittävää työttömyyttä edeltävää työskentelyä arvioitaisiin vain palkan perusteella. Tästä ei kuitenkaan ole vielä tarkempia yksityiskohtia selvillä, joten vielä emme osaa sanoa, mikä muutoksen vaikutus on jäsenten kannalta.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.9.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.
  • Muuntosäännös: 1-2 työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä = ½ europerusteista työssäoloehtokuukautta3-4 työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä = 1 europerusteinen työssäoloehtokuukausi

 

Esimerkkejä euroistamisen vaikutuksesta työssäoloehtoon


Miten 1.9.2024 mennessä tehdyt työssäoloehtoviikot luetaan mukaan 12 kuukauden työssäoloehtoon?

Esimerkki 1:

Henkilö on kerryttänyt 22 työskentelyperusteista työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä. Koska työssäoloehto ei ole täyttynyt eikä oikeus päivärahaan alkanut, hakija siirtyy 12 kuukauden europerusteisen työssäoloehdon säännösten piiriin.

22 työssäoloehtoviikkoa 1.9.2024 mennessä vastaa europerusteisessa työssäoloehdossa 5,5 työssäoloehtokuukautta.

Jotta 12 kuukauden työssäoloehto täyttyisi, hakijan pitää vielä kerryttää 6,5 europerusteista työssäoloehtokuukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hänen pitää 2.9.2024 alkaen tehdyn työn perusteella saada 6 kalenterikuukauden aikana palkkaa ilman lomarahaa ja lomakorvausta vähintään 930 euroa (6 toe-kuukautta) ja yhden kalenterikuukauden aikana vähintään 465 euroa (1/2 toe-kuukausi).

Esimerkki 2:
Jos ajalla 1.1.-1.9.2024 olisi kertynyt 18 työssäoloehtoviikkoa, se vastaisi 18 / 4 = 4,5 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehto täyttyisi, kun henkilölle olisi maksettu palkkaa lisäksi 7 kalenterikuukauden aikana vähintään 930 euroa (ilman lomarahaa ja lomakorvausta) ja yhden kalenterikuukauden aikana vähintään 465 euroa 2.9.2024 alkaen tehdystä työstä.

Työttömyysetuutta aletaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen ja nykytilanteessa omavastuuaika on viisi työpäivää. Jatkossa omavastuuaikaa ollaan pidentämässä seitsemään päivään.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.1.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Vaikutus kuukaudessa: n. 150 € (2 x oman päivärahan määrä)

 

Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa.

Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.1.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Esimerkiksi, jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, voidaan omavastuuaikaa alkaa kerryttää ja etuutta maksaa vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli tässä tapauksessa noin kuukauden kuluttua.

Esimerkki jaksotuksesta:

Henkilön kokoaikainen, yli kaksi viikkoa kestänyt työsuhde on päättynyt 31.1.2024. Hänelle on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta pitämättömästä vuosilomasta 1 500 euroa.

Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 euroa ja päiväpalkka 3 000 euroa: 21,5 päivää = 139,53 euroa/päivä.

Lomakorvaus jaetaan keskimääräisellä päiväpalkalla 1 500 euroa: 139,53 euroa/pv = 10 päivää.

Lomakorvauksen jaksotusaikaan kuluu 10 maksettavaa päivää eli kaksi viikkoa työsuhteen päättymisestä lukien.

Päivärahaa ei voida maksaa ajalta 1.2.-14.2.2024. Jaksotuksen jälkeen huomioidaan omavastuuaika, joka on seitsemän päivää, eli alkaa 15.2.2024 ja kestää 25.2.2024 saakka.

Päivärahan maksu voi siis alkaa 26.2.2024.

 

Suojaosa on rahamäärä, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nykyisellään suojaosa on osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa eli tämän verran voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee.

Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.4.2024.

  • Siirtymäsäännös: Sovelletaan maksettaessa hakujaksoilta, jotka alkavat 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Vaikutus kuukaudessa:

Tilanne 2023
Jos kuukausipalkka on 2 500 €, hakijan täysi päiväraha on 70,48 €/pv

Kuukausipalkka 2 500 €/kk
Palkka osa-aikaisesta työstä 1 400 €/kk
Suojaosa 300 €/kk
Jäljelle jäävä palkanosa 1 100 €/kk
Puolet jäljelle jäävästä vaikuttaa päivärahan määrään 550 €/kk
Puolikas jaetaan sovittelu-jakson työpäivillä 21,5 pv/kk
Hakijan täydestä pv-rahasta vähennettävä summa 25,58 €/pv

 

Täysi päiväraha/pv Soviteltu päiväraha/pv Soviteltu päiväraha /kk
70,48 €/pv 44,90 €/pv 965,35 €/kk

 

Tilanne 2024
Jos kuukausipalkka on 2 500 €, hakijan täysi päiväraha on 70,48 €/pv

Kuukausipalkka 2 500 €/kk
Palkka osaaikaisesta työstä 1 400 €/kk
Suojaosa
Jäljelle jäävä palkanosa
Puolet jäljelle jäävästä vaikuttaa päivärahan määrään 700 €/kk
Puolikas jaetaan sovittelu-jakson työpäivillä 21,5 pv/kk
Hakijan täydestä pv-rahasta vähennettävä summa 32,55 €/pv

 

Täysi päiväraha/pv Soviteltu päiväraha/pv Soviteltu päiväraha /kk
70,48 €/pv 37,93 €/pv 815,49 €/kk

 

Sovitellun päivärahan lasku uudistuksen jälkeen -149,86 €/kk

 

Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen, esimerkiksi:

  1. 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
  2. 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
  3. 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.

Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia muutokset mahdollisesti koskevat.

 

Tämänhetkisen tiedon mukaan astuu voimaan syyskuussa 2024.

 

Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä yleiseen ansioturvaan siirtymisen mallia. Yleisellä ansioturvalla on tarkoitettu mallia, jossa kaikki palkansaajat olisivat oikeutettuja ansiopäivärahaan riippumatta siitä kuuluvatko he työttömyyskassaan.

Tästä ei ole vielä tarkempia tietoja, mutta seuraamme asian etenemistä.

 

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka lakkauttaa vuorotteluvapaajärjestelmän. Laki tulee voimaan 1. elokuuta. Vuorotteluvapaan voi aloittaa heinäkuun viimeiseen päivään asti, sen jälkeen se ei enää ole mahdollista.

Vuorotteluvapaa on mahdollistanut tauon työelämästä ja vastaavasti tarjonnut työttömällä työnhakijalle mahdollisuuden työllistyä vuorotteluvapaan ajaksi.

Vuorotteluvapaan voi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän.

Jotta vuorotteluvapaa katsotaaan aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulee olla viimeistään 31.7.2024.

 

Vuorotteluvapaajärjestelmä päättyy 1.8.2024.

 

Puoliväliriiheen mennessä hallitus valmistelee yhdistelmävakuutuksen mallin, joka olisi sellaisille, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.

 

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työllistymispalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

 

Nykytilanteessa palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa yleisimmin 75 prosenttisesti eli 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttymiseen on tarvittu vähintään 35 kalenteriviikkoa työtä. Tästä oltaisiin nyt luopumassa ja työssäoloehtoa ei kertyisi ollenkaan. Lakiesitystä asiasta ei ole vielä annettu.

Tämänhetkisen tiedon mukaan astuu voimaan syyskuussa 2024.

 

Kaikki nyt kirjatut linjaukset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, kuin ne on nyt hallitusohjelmaan kirjattu. Aikaisintaan muutokset astuvat voimaan 2024 ja tiedotamme niistä heti, kun saamme lisätietoja.

 

Ansiopäivärahaa voidaan tällä hetkellä maksaa korotettuna silloin, kun osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Nyt hallitus on päättänyt kehysriihen yhteydessä, että korotuksesta luovutaan 1.1.2025.

Korotusta voi saada enintään 200 päivältä ja sen saamisen edellytyksenä on, että olet sopinut työllistämistä edistävästä palvelusta työllistymissuunnitelmassa TE-toimiston tai kokeilukunnan kanssa. Korotusosa on 5,29 euroa päivässä vuonna 2024.

Vuonna 2023 A-kassassa maksettiin korotusosaa 4 164 saajalle. Korotusosan poistumisen vaikutus ansiopäivärahaan on yleensä 60–210 euroa kuukaudessa.

Tiedotamme muutoksen voimaantulon yksityiskohdista tarkemmin heti, kun saamme lisätietoja.