A-kassan logo, vihreä

Blogi

Lue myös nämä

Blogi

20.3.2024

- Irene Niskanen

Kaisan profiilikuva
Miten rakennusalan tilanne näkyy kassassa?

Blogi

4.10.2023

- Kaisa Tikka

Rakennusalalla työskentelevien kokonaismäärää on haastavaa tietää, koska alalla työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa. Osa rakennusalalla työskentelevistä ei kuulu työttömyyskassaan muun muassa sen vuoksi, että he eivät asuinpaikkansa (muu kuin Suomi) vuoksi olisi oikeutettuja ansioturvaan. Rakennusliiton jäseninä he kuitenkin voivat olla. Tarkkaa ulkomaisen työvoiman määrää ei ole kenenkään tiedossa. Ulkomaisia työntekijöitä on poistunut Suomesta nyt töiden vähennyttyä. Sen vuoksi rakennusalalta työttömäksi jääneiden/poistuneiden kokonaismäärä ei näy suoraan A-kassan luvuissa.

 

A-kassan noin 230 000 jäsenestä noin 42 000 työskentelee rakennusalalla. Rakennusalan jäsenten työttömyysetuuden saajamäärässä oli kasvua syyskuussa +52 % verrattuna viimevuotiseen vastaavaan ajankohtaan. Odotamme kuitenkin saajamäärän nousevan voimakkaasti tulevina kuukausina. ”Tavallisenakin” vuotena kausivaihtelua esiintyy rakennusalan työttömyysetuuden saajamäärissä siten, että työttömyys lähtee nousuun loppuvuodesta, arviolta marraskuussa, pysytellen korkealla vielä maaliskuulle. Huhtikuussa saajamäärät alkavat voimakkaasti laskea.

Rakennusalan jäsenten työttömyysetuuden saajamäärässä oli kasvua elokuussa
+36 % verrattuna viimevuotiseen vastaavaan ajankohtaan.
Odotamme kuitenkin saajamäärän nousevan voimakkaasti tulevina kuukausina.

Heikossa taloustilanteessa tullaan varmasti näkemään alan heikon tilanteen lisäksi tavallinen kausivaihtelu, mikä lisää etuudensaajien määrää meillä vielä voimakkaammin tulevina kuukausina. Rakennusalalla on ollut huippusuhdanne viimeiset viisi vuotta ja työttömyysaste on ollut matala. Alueellisia eroja kuitenkin on esiintynyt ja vuodenaikaisvaihtelua. On totta, että ala on herkkä kausi- ja suhdannevaikutuksille, mutta talouden taantumat/finanssikriisit ovat kuitenkin harvinaisia. Suhdanne vaikuttaa myös muihin aloihin kuin pelkästään rakennusalaan, vaikutukset muuhun tulevat viiveellä. Tällä hetkellä vaikutus näkyy jo niillä teollisuuden aloilla, jotka valmistavat tuotteita rakennusteollisuuteen. Uskoisin, että heijastusvaikutuksia on myös esimerkiksi kuljetusaloille.

 

Pääviesti nuorille voisi olla: rakentaminen ei lopu koskaan. Korjausrakentamista tehdään myös taantuma-aikoina ja infraan liittyviä projekteja on tarjolla aikoina, joina uudisrakentaminen on hiljaisempaa. Talouden ylä- ja alamäet näkyvät kaikilla aloilla.

 

Pääviesti nuorille voisi olla: rakentaminen ei lopu koskaan.

 

Työttömyys-/lomautusaikaa on mahdollista käyttää oman osaamisen kehittämiseen, tarjolla on lyhyistä kursseista pitempiin syventäviin erikoisosaamista tarvittaviin ammatteihin esimerkiksi mittakirvesmies. Tekoäly ei rakenna taloja toistaiseksi. TE-toimistosta kannattaa aina varmistaa, onko näillä vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Nykyisin työttömänä opiskelu lyhytkestoisesti on helpompaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

 

Jos kuuluu A-kassaan, kassaa ei tarvitse vaihtaa, vaikka välillä tekisikin keikkaa muulla kuin omalla alalla, koska A-kassa on alasta riippumaton työttömyyskassa, kuka tahansa palkansaaja voi olla meillä jäsenenä. Ansioturvan työskentelyedellytys kertyy myös muista palkkatöistä kuin oman alan töistä. Yrittäjänä tehty työ ei kerrytä palkansaajan ansioturvan työskentelyedellytystä.

 

Maan hallituksen kaavailemista työttömyysturvaa koskevista lakimuutoksista:

Maan hallituksen kaavailema työssäoloehdon eli ansioturvan työssäoloedellytyksen pidentäminen kuudesta kahteentoista kuukauteen vaikeuttaa etenkin nuorten ja pätkätöissä työllistyvien pääsyä ansioturvan piiriin. Kaavaillut leikkaukset turvan tasoon, muun muassa ansiosidonnaisen määrän porrastaminen ja ansiopäivärahan lapsikorotuksen poistaminen, heikentävät toimeentuloa olennaisesti. Leikkaukset ovat vaikeita tilanteessa, jossa työttömyys uhkaa muutenkin kasvaa voimakkaasti.

 

Leikkaukset kohdistuvat suurelta osin myös Kelan maksamaan työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan, jotka eivät edellytä työttömyyskassan jäsenyyttä. Joten vaikka leikkauksia tulee ansiosidonnaiseen, silti työttömyyskassan jäsenyys kannattaa myös jatkossa, koska ansiosidonnainen on jatkossakin huomattavasti korkeampi kuin työttömyysajan perusetuudet. Jäseneksi kannattaa liittyä mahdollisimman pian, jotta ehtii kerryttää ansioturvan työskentelyedellytyksen ennen säästölakien voimaantuloa vanhoin ehdoin.

 

Vaikka leikkauksia tulee ansiosidonnaiseen, silti työttömyyskassan jäsenyys kannattaa myös jatkossa, koska ansiosidonnainen on jatkossakin huomattavasti korkeampi kuin työttömyysajan perusetuudet.

Tilastoja:

Liittyneet rakennusalan jäsenet
Q1 Q2 Q3
2023 1613 1366 1046
Eronneet rakennusalan jäsenet
Q1 Q2 Q3
2023 375 356 331

 

 

Rakennusalan saajamäärä (työttömät ja lomautetut)

2023 2022 Muuos %
Tammikuu 5900 6519 -9 %
Helmikuu 6686 6880 -3 %
Maaliskuu 7468 6972 7 %
Huhtikuu 7484 6160 21 %
Toukokuu 6994 5390 30 %
Kesäkuu 4946 3818 30 %
Heinäkuu 4328 3302 31 %
Elokuu 4489 3312 36 %
Syyskuu 4599 3034 52 %
Kertymä 12 769 10 428 22 %

 

Saajamäärä koko A-kassa (työttömät ja lomautetut)

2023 2022 Muutos %
Tammikuu 21466 23916 -10 %
Helmikuu 22502 24772 -9 %
Maaliskuu 24790 25506 -3 %
Huhtikuu 23646 22715 4 %
Toukokuu 22546 20900 8 %
Kesäkuu 19151 17412 10 %
Heinäkuu 17621 15546 13 %
Elokuu 18989 16339 16 %
Syyskuu 19169 15362 25 %
Kertymä 45 650 41 304 11 %

 

Rakennusalan saajamäärän osuus koko A-kassan saajamäärästä

2023 2022
Tammikuu 27 % 27 %
Helmikuu 30 % 28 %
Maaliskuu 30 % 27 %
Huhtikuu 32 % 27 %
Toukokuu 31 % 26 %
Kesäkuu 26 % 22 %
Heinäkuu 25 % 21 %
Elokuu 24 % 20 %
Syyskuu 24 % 20 %
Kertymä 28 % 25 %
Kaisan profiilikuva

Kaisa Tikka

Etuuspäällikkö