Avoimessa työttömyyskassassa kirjattiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä merkittävä kasvu ansiopäivärahan saajien määrässä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna eniten kasvoivat Pirkanmaan (72 %), Keski-Pohjanmaan (66 %), Kanta-Hämeen (65 %) ja Etelä-Pohjanmaan (65 %) ansiopäivärahan saajamäärät tammi-maaliskuun aikana.
Saajamäärä nousi viimevuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna jopa 42 prosenttia. Kuukausitasolla tarkasteltuna suurin nousu oli tammikuussa, jolloin kasvua viime vuoteen oli 55 prosenttia. Saajamäärät kasvoivat kaikissa maakunnissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Avoimeen työttömyyskassaa kuuluu noin 244 000 jäsentä eri aloilta.
Ansiopäivärahan saajamäärien vuosivaihtelut ovat tyypillisesti aiempina vuosina menneet niin, että vuoden alussa tammikuusta maaliskuuhun saajamäärät ovat korkealla ja jopa pienessä nousussa maaliskuuhun asti. Maaliskuun jälkeen saajamäärät sitten laskevat kesää kohden. Kesäkuukausien ajan saajamäärät ovat yleensä alimmillaan, josta ne lähtevät nousemaan loppuvuotta kohden. Vuoden 2023 lopussa tapahtunut saajamäärän nousu oli huomattavasti jyrkempi vuoteen 2022 verrattuna. Joulukuussa 2023 saajamäärä oli 41 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden joulukuussa.
Tammikuussa 2024 saajamäärätaso pysyi vuoden lopussa alkaneen nousutrendin mukaisesti korkealla, mutta sen jälkeen saajamäärät ovat olleet hienoisessa laskussa. Tämän vuoden tammi-maaliskuun trendi onkin siis poikkeuksellisesti ollut laskeva, eikä nouseva.
Saajamäärät kasvoivat useassa maakunnassa yli 60 prosenttia
Maakuntatasolla tarkasteltaessa suurimmat saajamäärien nousut tammi-maaliskuun aikana olivat Pirkanmaalla (72 prosenttia), Keski-Pohjanmaalla (66 prosenttia), Kanta-Hämeessä (65 prosenttia) ja Etelä-Pohjanmaalla (65 prosenttia). Kaikissa näissä maakunnissa tammikuun saajamäärät olivat huomattavan suuret edellisvuoteen verrattuna, jopa 70–90 prosenttia suuremmat. Maaliskuun loppuun mennessä saajamäärät kuitenkin laskivat, mikä tasoitti vuosineljänneksen ajalta olevaa kasvulukemaa.
Erikoisin kehityskulku tarkastelujaksolla oli Etelä-Savossa. Siellä tammikuun saajamäärä oli 107 prosenttia viime vuoden tammikuuta suurempi, mutta laski sitten seuraavina neljänneksen kuukausina niin, että oli maaliskuussa lopulta yhden prosentin edellisvuoden maaliskuuta alempi.
Pienimmät saajamäärän nousut ensimmäisellä vuosineljänneksellä olivat Kainuussa (14 prosenttia), Lapissa (20 prosenttia), Pohjois-Karjalassa (25 prosenttia) ja Satakunnassa (29 prosenttia). Niissä saajamäärien kehitys viime vuoteen verrattuna oli vastaava kuin suuren kasvun maakunnissa. Eli saajamäärien kasvu oli näissäkin maakunnissa suurinta tammikuussa ja pieneni helmi- ja maaliskuussa.
Mikä on vaikuttanut ansiopäivärahan saajamäärän jyrkkään kasvuun?
A-kassan ansiopäivärahan saajamäärän jyrkentyneeseen kasvuun vuoden 2023 lopussa vaikuttivat Suomen yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen ja erityisesti rakennusalan ahdinko. Talouden taantuman myötä työttömyys on kasvanut, ja Tilastokeskuksen työttömyysasteen trendiluku lokakuussa 2023 oli 7,5 %. Myös A-kassan jäsenten työttömyysaste on kasvanut viime vuoden syksystä alkaen. Lomautusten määrä kasvoi viime vuoden loppupuolella ja se näkyi lomautusajan päivärahan saajien osuuden kasvuna.
Orpon hallituksen tekemät lakimuutokset, joiden voimaantulo ajoittuu tälle vuodelle, vaikuttavat työttömyysturvan ehtoihin muun muassa ansiopäivärahan tasoon. Lakimuutosten pitkän aikavälin vaikutukset ansiopäivärahan saajamääriin ovat vielä epävarmat, mutta niiden tavoitteena on hallituksen mukaan työllisyyden edistäminen ja sitä kautta ansiosidonnaisen päivärahan tarpeen vähentäminen.
Maakuntakohtaiset erot ansiopäivärahan saajamäärien kasvussa selittyvät kunkin alueen taloustilanteen heijastumisella paikalliseen teollisuus-, rakennus- ja yritystoimintaan sekä julkiseen sektoriin.
