Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet sisällöltään ja muodoiltaan. Työajaltaan vaihtelevat työt, joita tehdään muussakin kuin työsuhteessa, ovat yleistyneet. Kun uudenlaisia teknologisia ratkaisuja syntyy, kehittyy myös kokonaan uudenlaisia työtehtäviä. Silti edelleen on paljon töitä, jotka ovat työsuhteessa tehtäviä ja kokoaikaisia, kiinteästi aikaan ja paikkaan sidottuja.
Monimuotoisessa työelämässä työttömyyden aikaisten etuuksien tulisi toimia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustarkoitus – varmistaa työnhakijan nopea paluu työmarkkinoille – toteutuu. Turvan pitäisi olla riittävää, jotta sillä pärjää, mutta toisaalta taas tällä hetkellä pohditaan paljon, miten turva tulisi järjestää, että se kuitenkin kannustaisi hakeutumaan kokoaikatyöhön.
Työttömyysturvajärjestelmässä tavoitteena on työllistyä kokoaikaisesti mahdollisimman nopeasti. Tänä päivänä kokoaikatyön saaminen ei ole itsestäänselvyys. Monella alalla osa-aikatyöt ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Osa-aikatöiden tekeminen pitää kiinni työelämässä ja voi helpottaa siirtymävaiheita töiden välillä. Nykyinen ansioturvajärjestelmä on rakennettu siten, että sen on ajateltu kannustavan vastaanottamaan myös osa-aikaista ja satunnaista työtä työttömyysaikana. Monella alalla osa-aikatyöt ovat myös jo enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mitä osa-aikainen työ on?
Työttömyysturvassa osa-aikatyötä on työsuhteessa tehty työ, jossa työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua päivärahaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- osa-aikatyö, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta
- päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi
- työ on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö
- sivutoiminen yrittäjyys
- enintään kaksi viikkoa kestävä päätoiminen yrittäjyys
- osa-aikaisuus perustuu työnantajan yksipuoleiseen aloitteeseen
Satunnaiseksi työ katsotaan silloin, kun se on kokoaikatyötä ja kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin on oikeus soviteltuun päivärahaan. Pätkätöistä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan yleisesti määräaikaisia työsuhteita. Määräaikainen työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen.
Nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta vaihtelevaksi (esim. 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa) sekä sopimuksia, joissa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa, kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Työntekijä voi itse pyytää vaihtelevan työajan työsopimusta esimerkiksi opiskelun ohella tai muuten niin halutessaan. Sen sijaan työnantaja voi tarjota sellaista vain, kun työmäärän tarve todella vaihtelee.
Jos työntekijä on itse omasta syystään lyhentänyt työaikaansa, ei työttömyysturvaan ole oikeutta.
Nollatuntisopimuksen ajalta voi saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtä on tarjolla vain vähän.
Miten osittainen työskentely vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan?
Sovitellun päivärahan määrä lasketaan sovittamalla yhteen ansiopäiväraha sekä osittaisen työskentelyn tulot. Puolet maksetun työtulon määrästä vähentää ansiopäivärahan määrää. Palkkatulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltu ansiopäiväraha on vähintään sen suuruinen kuin Kelan maksama soviteltu peruspäiväraha olisi.
Esimerkki:
- Kaijan täysi ansiopäiväraha = 60 €/pv
Hän aloittaa osa-aikatyön, josta saa palkkaa 600 €/kk
(Palkka maksetaan kuukausittain, joten ansiopäivärahan hakujakso on kalenterikuukausi)
- Puolet maksetusta työtulosta vähentää päivärahaa.
600 €/kk ÷2 = 300 €
- Jotta saadaan päiväkohtainen luku osa-aikatyön vaikuttavasta palkasta, jaetaan se kuukauden laskennallisten työpäivien määrällä:
300 €/kk ÷ 21,5 pv/kk = 13,95 €/pv.
- Soviteltu päiväraha on siis 60 €/pv – 13,95 €/pv = 46,05 €/pv
- Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta arkipäivältä.
Esimerkkikuukaudessa on 23 arkipäivää, jolloin Kaijan ansiovaihtoehdot (veroja ei huomioitu):
- Palkka, jos ei hae ansiopäivärahaa: 600 €/kk
- Ansiopäiväraha, jos ei aloita osa-aikatyötä: 60,00 €/pv x 23 pv = 1 380 € /kk
- Palkka + ansiopäiväraha, jos hakee soviteltua ansiopäivärahaa:
600 €/kk + (46,05 €/pv x 23 pv) = 1 659,15 €/kk
Mikä on sovitellun ansiopäivärahan määrä?
Sovitellun ansiopäivärahan määrä vaihtelee kuukausittain riippuen siitä, kuinka paljon töitä tekee ja kuinka paljon työtuloa maksetaan. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työaika, jonka perusteella palkka maksetaan, on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos sovitellun päivärahan 80 %:n tuntiraja ylittyy, tukea ei saa lainkaan. Niinä kuukausina, kun tuntiraja ei ylity, palkka ja ansiopäiväraha sovitellaan yhteen. Osa-aikaisen palkkatulon lisäksi saa siis palkan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa.
Soviteltua päivärahaa maksetaan maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysaikana saamasi palkkatulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun palkka tosiasiallisesti maksetaan sinulle. Soviteltua päivärahaa maksetaan hakujakson ajalta myös niiltä päiviltä, kun olet työssä. Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla.
Jos sinulle maksetaan päiväraha soviteltuna, kertyvät myös päivät enimmäisaikalaskuriin hitaammin, kuin jos saisit täyttä päivärahaa. Enimmäismaksuaikaa laskettaessa muunnetaan soviteltuna päivärahana maksettu määrä täysiksi ansiopäivärahapäiviksi. Täyden päivärahan ja sovitellun päivärahan suuruus vaikuttavat siihen, miten päiviä kertyy enimmäisaikaan soviteltua päivärahaa maksettaessa.
Miten porrastus vaikuttaa soviteltuun päivärahaan?
Syksyllä 2024 astui voimaan lakimuutos ansiopäivärahan porrastuksesta. Porrastaminen tarkoittaa, että päivärahan taso laskee, kun päivärahaa on maksettu tietty aika. Päivärahan määrä laskee
- 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (n. kaksi kuukautta) ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (n. kahdeksan kuukautta).
Ansiopäiväraha porrastetaan myös osittaisen työskentelyn ajalta. Porrastuksen 40 ja 170 päivän määräajat täyttyvät kuitenkin hitaammin osittaisen työskentelyn aikana, koska täydet ansiopäivärahapäivät kertyvät hitaammin. Voit arvioida päivärahasi määrän porrastusta ja työtuloa koskevien vähennysten jälkeen päivärahalaskurilla.
Esimerkki päivärahan porrastuksesta, kun henkilö saa soviteltua päivärahaa:
- Karin täysi päiväraha on 60 €/pv. Hän saa palkkaa osa-aikatyöstä 430 € kuukaudessa.
Palkasta puolet, eli 215 € vähentää täyttä päivärahaa 10 €/pv (215 € ÷ 21,5 pv).
- Karin soviteltu päiväraha on työttömyyden alussa 50 €/pv (60 €/pv – 10 €/pv).
- Jos soviteltua päivärahaa maksetaan 20 päivältä 50 €/pv eli yhteensä 1000 € (20 pv x 50 €/pv), soviteltu päiväraha kuluttaa päivärahakaudesta (enimmäisajasta) yhteensä 17 päivää (1000 € ÷ 60 €/pv).
- Kun Karin päivärahakaudesta (enimmäisajasta) on kulunut ensimmäiset 40 päivää, alenee hänen päivärahansa 80 prosenttiin. Tällöin soviteltu päiväraha lasketaan täyden päivärahan sijasta alennetusta päivärahasta, joka on 48 €/pv (60 €/pv x 0,80). Karin sovitellun päivärahan suuruus on siten ensimmäisen porrastuksen jälkeen 38 €/pv (48 €/pv – 10 €/pv).
- Jos alennettua soviteltua päivärahaa maksetaan 20 päivältä 38 €/pv eli yhteensä 760 € (20 pv x 38 €/pv), alennettu soviteltu päiväraha kuluttaa Karin päivärahakaudesta (enimmäisajasta)
yhteensä 16 päivää (760 € ÷ 48 €/pv).
- Kun Karin päivärahakaudesta (enimmäisajasta) on kulunut yhteensä 170 päivää, alenee hänen päivärahansa 75 prosenttiin täydestä päivärahasta, jolloin sovitellun päivärahan suuruus on 45 €/pv (60 €/pv – 25 €/pv).
- Kari voi saada porrastamatonta soviteltua päivärahaa seuraavan kerran vasta, kun hänen työssäoloehtonsa täyttyy uudelleen ja ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa alusta.
