Ansiopäivärahan maksamiseen liittyy ajanjaksoja, jolloin päivärahaa ei makseta, kuten esimerkiksi omavastuuaika ja karenssi. Nämä termit saatetaan helposti sekoittaa, vaikka kyseessä ovat täysin eri asiat. Tässä tiivis katsaus niiden eroista ja vaikutuksista päivärahan maksamiseen.
Omavastuuaika – milloin päivärahan maksaminen alkaa?
Omavastuuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka tulee kulua ennen kuin päivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tänä aikana työnhaun tulee olla voimassa työvoimaviranomaisessa.
- Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin. Yhdeltä kalenteriviikolta voidaan hyväksyä enintään viisi päivää.
- Omavastuuaikaan ei lueta päiviä, joilta ei muutenkaan olisi oikeutta päivärahaan.
- Jos hakujaksolla on osa-aika- tai satunnaista työtä, omavastuuaika kertyy seitsemää päivää vastaavana tuntimääränä.
Omavastuuaika asetetaan aina, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy. Tällöin myös päivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Työssäoloehdon täyttyminen on yksilöllistä, eli työssäoloehto täyttyy hakijoilla eri aikaan.
Esimerkki:
Jos olet saanut aiemmin päivärahaa 50 päivältä ja työllistynyt sen jälkeen uudelleen, tarkistetaan ansiopäivärahan hakijaksi palaamisen yhteydessä, onko 12 kuukauden työssäoloehto täyttynyt:
- Jos ei ole, omavastuuaikaa ei aseteta ja päivärahan maksaminen jatkuu päivästä 51.
- Jos on, asetetaan uusi omavastuuaika, enimmäismaksuaika alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen.
Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa
Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samanaikaisesti päivärahan maksun kanssa.
Arkipyhä voidaan laskea omavastuuaikaan, jos olet ilmoittautunut työttömäksi ennen sitä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä päivältä. Kokonaan työttömälle arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa normaalisti.
Karenssi
Karenssi on työvoimaviranomaisen määräämä ajanjakso, jolta ei makseta päivärahaa. Karenssi asetetaan esimerkiksi silloin, kun hakija:
- irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä,
- aiheuttaa työsuhteen päättymisen,
- tai toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla.
Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssin ajalta ei oteta myöskään omavastuuaikaa. Omavastuuaika asetetaan karenssin päätyttyä, jos ansiopäivärahan maksaminen ei ole alkanut ennen karenssia eikä omavastuuaikaa tästä syystä ole asetettu.
Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa.
Karenssin pituus riippuu tilanteesta:
- Ilman pätevää syytä tapahtunut irtisanoutuminen: 45 päivää
- Lyhyt (enintään 5 päivän) työsuhde, josta irtisanoudutaan: 30 päivää
- Muut työvoimapoliittiset moitittavat menettelyt: 7, 14 tai 45 päivää tai 12 kalenteriviikon niin sanottu työssäolovelvoite.
Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin.
Hallitus valmistelee työttömyysturvan karenssien kiristämistä. Muutosehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella, ja tavoitteena on eduskuntakäsittely syksyllä 2025. Mikäli lakimuutokset hyväksytään, ne voisivat tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
