Kööpenhaminassa järjestetty Pohjoismainen Sosiaaliturvakonferenssi tarjosi runsaasti ajankohtaisia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä keskusteluja. Esille tuotiin niin haasteita kuin innovatiivisia ratkaisujakin. Tapahtuma keräsi kaikista Pohjoismaista yhteen kaikkiaan 230 osallistujaa, jotka edustivat laajasti sosiaaliturvan eri sektoreita.
Myös työttömyysturvan asiantuntijat eri organisaatioista olivat hyvin edustettuina, ja tapaamiset muiden Pohjoismaiden työttömyyskassojen ja työttömyyskassojen yhteisjärjestöjen edustajien kanssa olivat hyvin antoisia. Konferenssi tarjosi erinomaisen tilaisuuden verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia sekä näkemyksiä pohjoismaisen sosiaaliturvan tulevaisuudesta.
Konferenssissa kuultiin keynote-puheenvuoroja muun muassa Euroopan komissiolta ja OECD:ltä. Näissä puheenvuoroissa käsiteltiin, mitä toimenpiteitä komissio tekee edistääkseen sähköisten järjestelmien käyttöönottoa EU-maissa ja parantaakseen maiden välistä tiedonkulkua. Tämä on hyvä uutinen jäsenillemme, sillä tiedonsiirto kansainvälisissä tilanteissa maiden välillä nopeutuu, ja kassa pystyy antamaan ratkaisun etuudesta nopeammin.
Konferenssin teemana oli myös ikääntymisen ja eläkkeiden riittävyyden tarkastelu EU-tasolla. Ikärakenne muuttuu, syntyvyys vähenee, ja työvoiman määrä Afrikassa on tulevaisuudessa suurempi kuin tällä hetkellä Euroopassa ja Kiinassa yhteensä. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan työmarkkinoihin tulevina vuosina. Iäkkäiden työssä jatkamista tulisi tukea ja heidät tulisi nähdä resurssina työelämässä. Pohjoismaiden yhteisenä tavoitteena onkin työurien pidentäminen. Tanska on onnistunut tässä parhaiten. Myös ikääntyneiden työllisyysaste on Tanskassa huomattavasti muita Pohjoismaita korkeampi. Lisäksi käytiin keskusteluja tutkimustiedon pohjalta siitä, miten maahanmuuton rajoittaminen vaikuttaa työmarkkinoihin.
Iäkkäiden työssä jatkamista tulisi tukea ja heidät tulisi nähdä resurssina työelämässä. Pohjoismaiden yhteisenä tavoitteena onkin työurien pidentäminen.
Maakohtaisissa esittelyissä korostettiin kansalaisten tukemisen tärkeyttä sähköisten järjestelmien käytössä, jotta niiden käyttöastetta voidaan edelleen nostaa. A-kassassa olemme tehneet pitkäjänteistä työtä sähköisten palvelujemme kehittämiseksi ja jäsentemme opastamiseksi sähköisen asioinnin käytössä. Tämä on tuottanut tulosta: huhtikuussa sähköisen asioinnin käyttöasteemme oli jopa 98 prosenttia.
A-kassassa olemme tehneet pitkäjänteistä työtä sähköisten palvelujemme kehittämiseksi ja jäsentemme opastamiseksi sähköisen asioinnin käytössä. Tämä on tuottanut tulosta: huhtikuussa sähköisen asioinnin käyttöasteemme oli jopa 98 prosenttia.
Esityksissä käsiteltiin myös tekoälyn ja automaation hyödyntämistä eri sosiaaliturvan sektoreilla kussakin pohjoismaassa. Islannissa tekoälyä käytetään muun muassa sosiaaliturvan asiakaspalvelussa, ja Suomessa automaatiota on onnistuneesti lisätty päätöksenteossa. Tekoälyn hyödyntämisen lisäksi esille tuotiin myös siihen liittyviä riskejä.
Konferenssissa käsiteltiin myös sosiaaliturvasektorin ajankohtaisia kyberturvallisuuskysymyksiä, Suomen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, Tanskan sosiaaliturvan tason riittävyyden mallinnuksia ja analyysejä sekä esimerkkejä täysin uudenlaisesta tiimityöskentelytavasta kehittämisessä.
Ruotsin työttömyyskassojen valvoja IAF piti puheenvuoron ansioturvan kehittämisen tilanteesta Ruotsissa. Ruotsin parlamentti käsittelee ensi kuussa lakiesitystä tuloperusteisesta ansioturvasta, jonka on määrä astua voimaan syksyllä 2025. Lakiesityksen valmistelu on kestänyt kuusi vuotta. Suomessa ollaan tässä asiassa askel edellä Ruotsia; eduskunta on jo vahvistanut lain, joka muuttaa ansioturvan tuloperusteiseksi ensi syksynä.
Europerusteinen työssäoloehto ja työssäoloehdon pidentäminen
Frågor och svar om en inkomstbaserad arbetslöshetsförsäkring – Regeringen.se
Yhtenä keskeisenä teemana, etenkin Islannin puheenvuoroissa, oli ennakointi ja varautuminen muutoksiin. Islannin puheenvuorossa korostettiin, että yhteistyö parlamentin ja sosiaaliturvasektorin asiantuntijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta muutoksiin voidaan varautua ja järjestelmiä kehittää yhdessä.
Konferenssiin osallistuminen oli todellinen kurkistusikkuna siihen, millainen on sosiaaliturvan tilanne tällä hetkellä eri Pohjoismaissa. On hyvin avartavaa huomata, miten samanlaisten asioiden parissa kamppailemme eri maissa, vaikka tilanteemme ja ratkaisumme olisivatkin erilaiset. Pohjoismainen ajatustenvaihto ja yhteistyö on tärkeää, konferenssipäiviltä oli varmasti jokaisella osallistujalla paljon asioita ja ajatuksia kotiin vietäväksi.
