Kaisa Tikka, etuuspäällikkö

Miten pohjoismainen työvoimapalvelumalli muutti työnhakijan elämää?

Maamme nykyhallituksen keskeisimpiin työllisyystoimiin kuuluva pohjoismainen työvoimapalvelumalli astui voimaan toukokuun alussa. Mallin arvioitu työllisyysvaikutus on n. 10 000 työllistä lisää. Mallin tavoitteena on auttaa työnhakijaa työllistymään nopeammin. Heti työttömyyden uhatessa tarjottava tiivis, henkilökuntainen tuki auttaa löytämään työnhakijan kannalta oikeat vaihtoehdot. Heti alkuun kartoitetaan kasvokkain paikan päällä, millaista palvelua juuri tämä kyseinen työhakija yksilöllisesti tarvitsee. Onko hänellä vaikkapa vain tarve tietää, miten työnhaku käytännössä nykyisin tapahtuu työnhakijaksi ensimmäistä kertaa pariin kymmeneen vuoteen jäädessä.

Työnhaun kanavat ovat muuttuneet vuosien saatossa ja tarvetta on saada tukea vaikkapa digitaitojen kehittämiseen. Toisella taas saattaa olla tilanne, että pidempiaikainen kremppa haittaa merkittävästi työssä olemista ja oikeaksi vaihtoehdoksi valikoituukin kuntouttavat toimet tai jopa alanvaihto. Lomautettu saattaa haluta harkita lomautuksensa ajalle vaikkapa keikkatyötä. Apua työnhakuun saa tällaisessa tilanteessa, mutta pohjoismainen työvoimapalvelumalli ei kuitenkaan velvoita yhtä aktiivisen työnhaun tukitoimiin niitä, jotka työllistyvät osittain tai joilla on jo tiedossa pikainen paluu töihin. Kiteytettynä, työvoimapalvelumallin tavoitteena on mahdollistaa laajat, työnhakijan henkilökohtaisiin tarpeisiin sopivat palvelut.

Malli tarjoaa lisää tukea, mutta toisaalta se myös velvoittaa työnhakuun. Pohjoismaista työvoimapalvelumallia on kuultu verrattavan Sipilän hallituksen aikanaan kaavailemaan aktiivimalliin. Erona Sipilän hallituksen aikaisiin malleihin on kuitenkin se, että pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa velvoitteen täyttämiseen riittää se, että on hakenut työpaikkoja. Aktiivimalli sen sijaan kuritti, jos ei ollut saanut työpaikkaa. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin velvoitteet kuulostavat sikäli varsin kohtuullisilta, että työnhakijalta edellytetään vain tarjotun palvelun vastaanottamista ja työpaikkojen hakemista.

Neljän työpaikan kuukausittaisesta hakuvelvoitteesta joustetaan lomautettujen osalta: heitä velvoite koskee kolmen kuukauden jälkeen. Osittain työllistyvien tulee hakea vain yhtä työpaikkaa kuukaudessa ja omaehtoisia opintoja suorittavan yhteensä kolmea paikkaa kolmen kuukauden aikana. Työnhakuvelvoite koskee myös esimerkiksi ns. eläkeputkessa eli työttömyysturvan lisäpäivillä olevia. Työnhakuvelvoitteesta voidaan kuitenkin joustaa alueellisen työllisyystilanteen taikka työnhakijan terveydellisten syiden perusteella. Joustamisen arvioi työvoimavirkailija. Mallin on siihen liittyvän harkinnan vuoksi pelätty aiheuttavan eriarvoista kohtelua alueellisesti ja jopa virkailijasta riippuen. Harkintaa edellyttävissä ratkaisuissa tällainen voisi toki olla mahdollista, mutta annetaan uudelle mallille mahdollisuus ja seurataan, mitä hyvää se työnhakijalle ja maamme työllisyydelle voisi tuottaa. Ainakin muissa Pohjoismaissa vastaavan kaltaisilla, työnhakijan palveluihin painottuvilla malleilla on havaittu positiivisia vaikutuksia.

Mitä sitten tapahtuu, jos ei hae vaadittua neljää työpaikkaa kuukaudessa? Ensimmäisestä työnhaun laiminlyönnistä seuraa vasta pelkkä huomautus, seuraavista saman vuoden sisään tapahtuvista laiminlyönneistä seuraavat ensin 5 päivän karenssi, seuraavaksi 10 päivän karenssi ja lopulta työnhakuvelvoite. Työnhakuvelvoite tarkoittaa, että etuuden maksaminen katkeaa, kunnes on ollut määrätyn ajan työssä tai opiskellut. Viimesijaiset sanktiot voivat siis olla varsin kovia, joten velvoitteisiin kannattaa suhtautua vakavuudella.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tuloon liittyy työnhakijan kannalta jotain varsin positiivista: karensseja lievennettiin huomattavasti aiemmasta. Enää vakityöstä irtisanoutumisesta ei seuraa kolmen kuukauden karenssi, vaan ainoastaan 45 päivän karenssi. Aiemmin saattoi seurata karenssi esimerkiksi siitä, että ei saapunut työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen. Nykyisin tällaisesta aiheutuu ainoastaan huomautus. Jos laiminlyöntejä on useampia vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä. Etuudenmenetystä ei kuitenkaan pitäisi tapahtua noudattamalla TE-toimiston tai kunnan virkailijan antamia ohjeita, mutta niitä on tärkeä noudattaa tarkasti.

Kaisa Tikka
Etuuspäällikkö