HS julkaisi viime vuoden marraskuussa (12.11.2023 A 24–25) uutisen, jossa kerrottiin, kuinka Suomi katkeroitti virolaisen rakentajan. On valitettavaa, että työttömäksi jäätyään hän ei saanut riittävää ohjeistusta tilanteeseensa, mikä viivästytti työttömyysetuuden saamista. Rakentajalle yllätyksenä tuli erityisesti asuinpaikan määrittelyn merkitys työttömyysturvan kannalta. Työttömyyskassat noudattavat samaa lainsäädäntöä ja niillä on velvollisuus selvittää kokonaan työttömäksi jääneen jäsenen asuinpaikka. Lomautettujen osalta asuinpaikkaa ei kuitenkaan tutkita.
Suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä, kun tulee työskentelemään Suomeen ja kun myös vakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Vakuutus- ja työskentelykausia voidaan kuitenkin siirtää EU-maiden kesken. Pääsääntöisesti kaikki vakuutettuna oloaika missä tahansa EU-maassa kerryttää työssäoloehtoa ja työttömyyskassan jäsenyys siis kannattaa työskentelymaasta riippumatta. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tulee liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Muissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, eikä tarvitse erikseen liittyä jäseneksi työttömyyskassaan.
Asuinpaikan selvittäminen on ensimmäinen ja tärkein selvitettävä asia, kun jää työttömäksi työskenneltyään toisessa EU-maassa.
Asuinpaikan selvittäminen on ensimmäinen ja tärkein selvitettävä asia, kun jää työttömäksi työskenneltyään toisessa EU-maassa. Asuinpaikka määrittää, minkä maan työttömyysturvan piiriin kokonaan työtön henkilö kuuluu. Jos työttömäksi jäänyt asuu Virossa, se katsotaan hänen vakituiseksi asuinpaikakseen, vaikka hän olisi aiemmin työskennellyt Suomessa. Asuinpaikkaa määritettäessä selvitetään muun muassa työttömän vakituinen osoite, kuinka usein hän käy asuinmaassaan ja missä hänen perheensä asuu. Huomioitavaa on, että työskentelyn aikana voi asua työskentelyvaltiossa, vaikka se ei olisi varsinainen asuinpaikka.
Asuinpaikka tutkitaan aina, kun henkilö on kokonaan työttömänä työnhakijana TE-toimistossa Suomessa ja hakee ansiopäivärahaa suomalaisesta työttömyyskassasta. Jos asuinpaikan määrittämisestä syntyy erimielisyyttä kahden EU-jäsenvaltion laitosten välillä, ne ratkaisevat asian tapauskohtaisesti yhteistyössä ja vahvistavat sen yhteisellä sopimuksella.
Suomessa vakituisesti asuminen antaa oikeuden Suomen työttömyysturvalain mukaisiin etuuksiin, kuten ansiopäivärahaan. Jos vakituinen asuinpaikka on Viro, työttömyysetuutta tulee hakea suoraan Virosta heti työttömäksi jäädessään. Näin virolainen rakentaja olikin lopulta tehnyt, ja Viron työttömyyskassa oli myöntänyt hänelle ansiopäivärahan hänen suomalaisen palkkansa perusteella.
Työskentely ja työnhaku ulkomailla – Ansiopäiväraha – A-Kassa
