Asiakaspalvelumme suljetaan järjestelmäkatkosten vuoksi perjantaina 20.12.2024 ja avataan torstaina 2.1.2025. Pahoittelemme tästä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lue myös nämä

Irenen profiilikuva
Unohtuivatko leikkuulaudalta porkkanat?

Blogi

20.3.2024

- Irene Niskanen

 

Laskut jää osin maksamatta viimeistään siinä vaiheessa, kun päivärahan porrastus osuu omalle kohdalle.

Näin vastasi A-kassan jäsen helmikuussa tehdyssä kyselyssä työttömyysturvan leikkauksista. Jäsenten huoli on suuri.

Työttömyyskassassa ymmärrämme hyvin jäsentemme huolen, koska maksamme joka kuukausi 20 000–30 000 jäsenelle työttömyysetuuksia ja olemme tiiviissä kontaktissa jäsentemme kanssa. Leikkausten vaikutus näkyy meille hyvin konkreettisesti – jäsenille maksettavan etuuden määrä vähenee ja huoli toimeentulosta näkyy viesteissä ja puheluissa.

On päivänselvää, että jo valmiiksi pienillä tuloilla toimeentulevat kokevat suurta epävarmuutta tulevaisuudestaan. Työttömyys on aina tilanne, joka horjuttaa turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Monelle ansiopäivärahalle putoaminen on jo suuri asia. Moni joutuu nipistämään vielä lisää valmiiksi tiukassa tilanteessa.

Nyt tehtävät leikkaukset ovat historiallisesti mittavia – Sipilän hallituksen kiky-sopimuksen aikaan kauhisteltiin viiden prosentin leikkausta ansiopäivärahaan, mutta nyt on kyse kymmenistä prosenteista ja vaikutukset useita satoja euroja. Valmiiksi pienillä tuloilla eläville euroilla ja kympeillä on vaikutusta, saatikka sadoilla euroilla.

A-kassa kysyi helmikuussa jäseniltään, millaisia vaikutuksia työttömyysturvaan jo tehdyillä ja tulossa olevilla leikkauksilla on ollut tai tulee olemaan heidän talouteensa, työllistymiseensä ja arkeensa. Kyselyyn vastasi 812 jäsentä. Vastaajista 60 prosenttia arvioi, että työttömyysturvan muutoksilla on jo ollut tai tulee olemaan vaikutusta omaan talouteen. Valtaosa arvioi vaikutusta olevan 200 eurosta yli 400 euroon kuukaudessa.

Leikkauksia perustellaan työllisyyden parantamisella, mutta A-kassan jäsenkyselyn mukaan vain prosentti vastaajista ennakoi muutosten helpottavan työllistymistä. Vastaajista 30 prosenttia arvioi leikkausten vaikeuttavan työllistymistä. Tämä näkyi myös avoimissa vastauksissa – lyhyitä keikkoja ei ole enää kannattavaa ottaa vastaan, koska suojaosa poistetaan, ja esimerkiksi autosta joudutaan luopumaan, mikä taas rajaa potentiaalisia työpaikkoja. Myös lapsikorotuksen poisto vaikeuttaa lapsiperheiden toimeentuloa merkittävästi.

Leikkauksia etuuksiin tehdään lukuisia ja ne tulevat voimaan porrastetusti, joten ilman tarkkoja laskelmia on vaikea hahmottaa, mikä todellinen vaikutus kokonaisuudessaan tulee olemaan. Lapsikorotuksen poisto, suojaosan poisto, työssäoloehdon euroistaminen, omavastuuajan pidentäminen, lomakorvauksen jaksotus, ansiopäivärahan porrastus sekä muut toimeentuloon vaikuttavat muutokset ovat vaikutuksiltaan erittäin laajat, koska ne vaikuttavat mahdollisesti kasautuvasti samaan ihmiseen ja hänen perheeseensä. Vaikutuksia pitää arvioida tarkkaan etukäteen. Koska leikkauksilla haetaan parempaa työllisyystilannetta, on väkisinkin pohdittava, miten henkilökohtaisen talouden kurjistuminen tukee työllistymistä?

Työn saaminen ei nykypäivänä ole yksinkertaista, se vaatii aikaa ja resursseja, mutta resursseja leikkaa myös huoli omasta ja perheen taloudellisesta pärjäämisestä.

Rahat ei riitä elämiseen, koko ajan on laskuja tulossa pakollisiin maksuihin. Tästä se kierre pahenee!

Kyselyn mukaan käytettävissä olevat tulot pienenevät merkittävästi, mikä hankaloittaa arkielämää monella tapaa. Lainojen hoitaminen ja laskujen hoitaminen vaikeutuu, rahaa ruokaan ja harrastuksiin on vähemmän, ostovoima laskee ja kaikesta kulutuksesta on tingittävä.

Lyhyitä työkeikkoja ei enää ole viisasta tehdä, koska työttömyyskorvauksen määrä pienentyy.

Vastauksissa korostuu erityisen paljon suojaosan poiston negatiivinen vaikutus sekä taloudelliseen toimeentuloon että töiden hakemiseen ja tekemiseen. Vastaajista 46 prosenttia arvioi suojaosan poistolla olevan suuri vaikutus heidän arkeensa. Kohtalaiseksi vaikutuksen arvioi 17 prosenttia vastaajista.

Loppuvuodesta 2023 A-kassan jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan suurin haaste työllistymiselle on mahdollisten työpaikkojen vähyys tai liian pitkä työmatka. Vastauksissa korostui myös syrjintä (ikä, sukupuoli tai muu ominaisuus) sekä oman osaamisen tai koulutuksen puute. Näihin seikkoihin ei valitettavasti eurojen leikkaaminen auta.

 

Irene Niskanen, kassanjohtaja
Avoin työttömyyskassa A-kassa

 

Alkuperäinen teksti on julkaistu Tekijä-lehden blogissa.

Irenen profiilikuva

Irene Niskanen

Kassanjohtaja