A-kassan logo, vihreä

Ajankohtaista

Lue myös nämä uutiset

A-kassa, kuvituskuva
Avoin työttömyyskassa ottaa kantaa hallituksen esitykseen - ”lakimuutosten yhteisvaikutus on yksittäiselle jäsenelle merkittävä toimeentulon heikennys”

Ansiopäiväraha, Lakiuudistus, Lomautus, Osa-aikatyö, Työttömyys, Uutiset, Vuorottelukorvaus

18.9.2023

Pääministeri Petteri Orpon uusi hallitusohjelma julkaistiin 16.6.2023 ja se sisälsi odotetusti paljon muutoksia myös työttömyysturvaan. Hallitus on antanut esitysluonnoksen työttömyysturvalain muuttamisesta ja Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja toimeenpanijoilta.

 

Kassa haluaa painottaa suunniteltujen muutosten vaikutuksia työttömien talouteen sekä nostaa esille huolen valmistelun ja lakien voimaantulon tiukasta aikataulusta. Lakiuudistus on mittava ja siihen nähden sen kommentointiaika on todella lyhyt. Mittavat uudistukset vaativat myös isoja päivityksiä järjestelmiin ja kassojen henkilökunnan koulutusta.

 

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sovitellun päivärahan suojaosan poisto kannustaa työnhakijoita lisätöiden tai kokoaikatyön vastaanottamiseen. A-kassan näkemyksen mukaan suojaosan poistolla saattaa olla jopa päinvastainen vaikutus kuin esitysluonnoksessa on tavoiteltu. Suojaosan poiston jälkeen jokainen ansaittu euro vähentää ansiopäivärahan määrää.

 

On sanomattakin selvää, että lapsikorotusten poistaminen heikentää sellaisten työttömien toimeentuloa, joilla on lapsia huollettavanaan. Lapsikorotuksen poistaminen aikana, jolloin kansalaisilla on jo muutoinkin haasteita toimeentulonsa kanssa, heikentää työttömien elatusvelvollisten taloudellista tilannetta entisestään.

 

Työssäoloehdon euroistamista pidetään kannatettavana, mutta Tulorekisteristä saatavia palkka- ja työsuhdetietoja olisi entisestään laajennettava. Työssäoloehdon kertyminen puolikkaista kuukausista helpottaa ansioturvan piiriin pääsyä ja on sitä kautta kannatettava. Mutta se kuitenkin heikentää jäsenen ansioturvaa, koska se samalla myös pienentää ansiopäivärahojen tasoa.

 

Omavastuuajan pidentäminen ei ole kannatettava ottaen huomioon myös muut työttömän työnhakijan asemaan tehdyt heikennykset. Se ei ole myöskään linjassa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kaikissa muissa Pohjoismaissa omavastuuajan pituus on lyhyempi kuin 7 päivää. Omavastuuaika tulisi myös ”euroistaa”. Jos niin sanottu ansiopäivärahajärjestelmä toimii jatkossa suurimmilta osin maksuperusteisesti, tulisi yhdenmukaisuuden vuoksi myös omavastuuajan kertyä ansaitun tulon eikä työajan perusteella.

 

Lomakorvauksen jaksottaminen ei ole kannatettava. Lomakorvausjaksotuksen palauttaminen ja omavastuuajan pidentäminen siirtävät etuuden maksamisen alkupäivää mahdollisesti jopa useilla viikolla. Vaikutus jäsenen toimeentuloon on mittava. Lomakorvauksen jaksotus on myös ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että lakiin perustuvia etuuksia ei jaksoteta.

 

Työllisyysvaikutukset marginaalisia

Työllisyysvaikutukset ovat varsin marginaalisia, noin 20 000 työllistä, ottaen huomioon suunniteltujen muutosten laajuus ja monimutkaisuus toimeenpanon kannalta. Kyseessä ovat säästötoimet, joilla on suora vaikutus kansalaisten toimeentuloon.

 

Avoin työttömyyskassa pitäisi suotavana, että vaikutusarviot tehtäisiin etukäteen. Oletus on, että ansioturvaan esitettyjen muutosten myötä työttömät jäsenemme joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ja muuhun sosiaaliturvaan, jolloin nämä menot puolestaan kasvavat. Käytännössä vaikutusten selvittäminen kattavasti jälkikäteen on erittäin haastavaa.

 

Lakiuudistusten mittavuuden vuoksi voimaantuloaikataulu on liian tiukka. Avoin työttömyyskassa haluaa tuoda esille voimakkaan huolen sen osalta, saadaanko kaikki muutosten vaatimat toimet valmiiksi niin tiukalla aikataululla kuin esitysluonnoksessa ehdotetaan. Voimaantulon tulisi olla aikaisintaan 1.1.2025, jotta näin merkittävään työttömyysturvajärjestelmän muuttamiseen valmistautumiseen olisi riittävästi aikaa.

 

Kassat ovat jo etukäteen tuoneet esiin ansaintaperusteisen mallin hyödyt maksuperusteiseen malliin nähden. Varsinkin esitettyyn aikatauluun nähden tavoitteena olisi pitänyt olla mahdollisimman yksinkertaisesti toteutettava ja jäsenille helpommin hahmotettava malli.

 

Jotta tavoite yksinkertaisesta ja sujuvasta mallista toteutuisi, olisi samalla kuitenkin uudistettava tulorekisterilakia siten, että työnantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan tulorekisteriin entistä laajemmat tiedot. Tämä edistäisi automaatiota ja sujuvoittaisi etuuksien ratkaisujen toimeenpanoa.

 

A-kassa ehdottaakin, että jäsenten asioinnin kannalta olisi sujuvampaa, jos työttömyyskassat voisivat vastata jäsentensä työttömyysturvasta alusta loppuun koko työttömyysajan. Näin jäsenen ei tarvitsisi välillä siirtyä Kelan asiakkaaksi. Tällöin olisimme lähempänä tavoitteena olevaa niin sanottua ”yhden luukun periaatetta”.

 

”Lopuksi todettakoon, että kaikkien lakimuutosten yhteisvaikutus on yksittäiselle jäsenelle merkittävä toimeentulon heikennys”, painottaa kassanjohtaja Irene Niskanen A-kassasta.

 

Lisää aiheesta:

Hallituksen esittämät muutokset työttömyysturvaan

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja työttömyysturvalain muutoksista

Lausuntopalvelu