Viime vuodet ovat osoittaneet, etteivät etuusleikkaukset ja työttömille asetetut velvoitteet auta työttömänä olevia työllistymään. Vaikka työtön olisi kuinka aktiivinen tahansa tai toteuttaisi piirulleen kaikki työnhakijan velvollisuudet, ei työtä löydy. Lisäksi työnhakuvelvoite turhauttaa.
Teollisuusliiton työttömänä olleiden jäsenten kysely osoittaa, että vain harva (7 %) oli löytänyt töitä työnhakuvelvoitteen kautta. Tavallisimmin he ovat nuoria, alle 36-vuotiaista reilu kymmenesosa (13 %) kertoo näin käyneen. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 4 027 viime vuosina työttömänä ollutta jäsentä.
Vain harva (7 %) oli löytänyt töitä työnhakuvelvoitteen kautta
Pahimmillaan työnhakuvelvoite paitsi väsyttää työnhakijoita myös johtaa hakutulvaan, joka voi saada työnantajat jättämään avoimet työpaikat ilmoittamatta. Nämä piilotyöpaikat löytyvät sitten vain kysymällä ja pitämällä tuntosarvet pystyssä eli erilaisten verkostojen kautta.
Teollisuusliiton työttömänä olleille jäsenille tehty kyselytutkimus osoittaa, että viimevuosien aikana ei aktivoivaa työvoimapolitiikkaa ole juurikaan harjoitettu. Aktivoivia toimia on monenlaisia – mutta onko niitä ollut tarjolla ja kenelle, se onkin jo toinen juttu. Kyselyyn vastanneista pitkäaikaistyöttömistä moni kertoo, ettei ole saanut juuri minkäänlaista työvoimapalvelua.
Työttömänä olleista duunareista vain harva kertoo, että on vuosien 2024 tai 2025 aikana ollut oppisopimuskoulutuksessa (1 %), osallistunut tuettuun työtoimintaan (2 %) tai muutosturvakoulutukseen (2 %), ollut työkokeilussa (3 %) tai saanut palkkatukea (4 %). Hieman useampi kertoo opiskelleensa työttömyysetuudella tai saaneensa työvoimakoulutusta (7 %).
Työllisyyspalveluiden tarjonta vaihtelee kunnittain ja alueittain. Näyttää siltä, että resurssien puutteessa työllisyyspalvelut ovat tarjonneet vain minimin. Se on kaukana aktivoivan työvoimapolitiikan laajasta repertuaarista. Työttömänä olleet duunarit olivat saaneet apua lähinnä työllisyyssuunnitelman tekoon (56 %) ja heihin on oltu yhteydessä puhelimitse (68 %). Joka kolmas (31 %) oli tavannut asiantuntijoita.
Pidempään työttömänä olleille ei ole tarjottu, eivätkä he ole osallistuneet mihinkään työllisyystoimiin viime vuosina. Kaikista vastanneista joka seitsemäs (15 %) kertoo, että ei ollut saanut työllistymistä edistäviä palveluja tai apua työvoimapalveluilta. Jokunen (3 %) oli löytänyt töitä suoraan näiden palvelujen kautta.
Kyselyyn vastanneista työttömyys oli pitkittynyt noin 900 teollisuusliittolaisella. Näistä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleista enin osa oli yli 55-vuotiaita metalli- ja puutuotealan miehiä. Monella heistä oli työkyky heikentynyt ja osaamista pitäisi päivittää, onhan eläkeikään vielä vuosia. Pisimpään työttömänä olleille on yleistä, että vuosikymmeniä kestänyt työura on tehty joko yhdessä tai parissa työpaikassa.
Erilaiset suhteet ja kontaktit ovat kullanarvoisia uutta työtä etsittäessä.
Teollisuusliiton kyselytutkimuksen lisäksi monet aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaiset suhteet ja kontaktit ovat kullanarvoisia uutta työtä etsittäessä. Työllistymistä edistäviä verkostoja on rakennettu työnantajiin ja työkavereihin työpaikoilla tai jo ammattikouluaikana. Myös työllisyyskoulutus-, työharjoittelu- ja työkokeiluaikana luodaan uusia kontakteja. Jos aktivoivia työvoimatoimia ei ole tarjolla, jäävät myös rakentamatta työllistymistä edistävät verkostot.
Teollisuusliiton kyselytutkimukseen osallistuneista jäsenistä 1 828 oli työssä vastaushetkellä. Heidän vastauksensa todentavat, miten nämä suoraan tai välillisesti työpaikkojen arkeen liittyvät verkostoitumiset ovat auttaneet saamaan työtä.
Kun kysyttiin, miten olet saanut nykyisen työpaikkasi, vastauksissa kerrottiin esimerkiksi ”työllisyyskurssin työharjoittelun kautta”, ”TE-toimiston ja henkilöstöpalveluyrityksen järjestämän kurssin kautta”, ”ammatillisen kuntoutuksen kautta”, ”rekrytointikoulutuksen myötä” ja ”ammattikurssilla ollessani työharjoittelujakson aikana kysyttiin halukkuutta jatkaa työsuhteessa”.
Anu-Hanna Anttila
Anu-Hanna Anttila toimii tutkimuspäällikkönä Teollisuusliitossa
Tutkimuksen toteutus
Teollisuusliitto toteutti loka-marraskuussa 2025 kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin teollisuusliittolaisten työttömyyteen ja työllistymiseen liittyviä asioita. Kysely koski niitä Teollisuusliiton jäseniä, jotka ovat olleet jossakin vaiheessa työttömänä tammikuun 2024 ja syyskuun 2025 välisellä ajanjaksolla.
Työttömänä olleiden kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 027 teollisuusliittolaista. He ovat työskennellet yleisimmin metalli-, puutuote- ja kemianteollisuuden aloilla.
Vastaushetkellä kyselyyn osallistuneista oli työssä (45 %) ja työttömänä (42 %). Lomautettuina tai sairauslomalla oli vajaa kymmenesosa (8 %). Loput olivat työstä vapaalla (5 %) eli esimerkiksi suorittamassa opintoja tai vanhempainvapaalla.