Työttömyyskassan rahoitus nousee usein keskustelun aiheeksi, kun puhutaan työttömyysturvasta. Suomessa Finanssivalvonta valvoo kaikkia kassoja niin toiminnan, kuin rahoituksenkin osalta. Kaikki kassat noudattavat samaa työttömyysturvalakia ja valtio rahoittaa ansiopäivärahasta vain peruspäivärahan suuruisen osuuden. Työttömyyskassa ei tavoittele voittoa, vaikka usein sellaiseen käsitykseen törmääkin. Kassan taloudellisesta tilanteesta suurimman hyödyn saavat jäsenet alhaisen jäsenmaksun muodossa.
Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, joka ei tavoittele voittoa. Kassoilla tulee työttömyyskassalain mukaan olla taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi tasoitusrahasto, joka turvaa kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden. Tasoitusrahastossa tulee olla vähintään yhden vuoden ja enintään neljän vuoden omalla vastuulla olevia etuusmenoja ja hallintokuluja vastaava määrä. Tilikauden positiivinen tulos lisätään tasoitusrahastoon ja negatiivinen tulos katetaan tasoitusrahastosta.
Valtio rahoittaa ansiopäivärahasta peruspäivärahan suuruisen osuuden, kassa rahoittaa 5,5 % ja Työllisyysrahasto loppuosan.
Kassan rahoitus koostuu valtion ja Työllisyysrahaston etuusmeno-osuuksista, hallintokulukorvauksista, jäseniltä kerätyistä jäsenmaksuista sekä sijoitustuotoista. Työttömyysetuuksien rahoitus jakaantuu valtion, Työllisyysrahaston ja työttömyyskassan osuuksiin. Valtio rahoittaa ansiopäivärahasta peruspäivärahan suuruisen osuuden, kassa rahoittaa 5,5 % ja Työllisyysrahasto loppuosan. Valtio ei osallistu ollenkaan lomautusajalta tai työttömyysturvan lisäpäiviltä maksettujen päivärahojen rahoitukseen.
Joskus keskusteluissa menee sekaisin ansiopäiväraha ja peruspäiväraha. Työttömyyskassa maksaa aina jäsenilleen ansiopäivärahaa. Sen määrä lasketaan työttömyyttä edeltävistä palkkatuloista, eli peruspäivärahan suuruisen perusosan päälle lasketaan ansio-osa, johon vaikuttavat työttömyyttä edeltäneet tulot. Kela maksaa kassoihin kuulumattomille peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, jotka rahoitetaan valtion verotuloilla.
Jäsenmaksuilla katetaan kassan osuus etuusmenoista sekä välttämättömät hallintokulut.
Jäsenmaksuilla katetaan kassan osuus etuusmenoista sekä välttämättömät hallintokulut. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen tilikauden voitto lisätään aina kassan tasoitusrahastoon. Mahdollinen negatiivinen tulos katetaan tasoitusrahastosta. Tilikauden tulos vaikuttaa ainoastaan tasoitusrahastoasteeseen. Kassan hyvästä taloudellisesta tilanteesta hyötyvät siis suoraan kassan jäsenet alhaisen jäsenmaksun muodossa. Kun tasoitusrahasto on riittävällä tasolla, ja osa hallintokuluista pystytään kattamaan sijoitustuotoilla, on myös jäsenmaksu mahdollista pitää alhaisena.
Kassan hallitus esittää vuosittain jäsenmaksunsa Finanssivalvonnalle, joka hyväksyy sen. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määriteltävä siten, että sitä yhdessä valtion ja Työllisyysrahaston osuuden kanssa voidaan pitää riittävänä kassan sitoumusten täyttämiseen. Kassa ei kuitenkaan voi yksi päättää jäsenmaksunsa suuruutta ilman Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Usein pohditaan myös ammattiliittojen ja työttömyyskassojen suhdetta. Ammattiliitot ja työttömyyskassat ovat toiminnallisesti sekä taloudellisesti erillisiä toisistaan, vaikka työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyykin usein liiton jäsenmaksuun. Näissä tapauksissa liitto tilittää jäsenten kassan jäsenmaksuosuuden työttömyyskassalle. Ansiopäivärahan maksaa kuitenkin aina työttömyyskassa, vaikka joskus kuuleekin puhuttavan ”liiton päivärahasta”.
Kirjoittaja on Anne Liikanen, talous- ja hallintojohtaja. Annen tehtävä on johtaa ja kehittää talouden ja hallinnon toimintoja. Hän johtaa mm. sisäistä valvontaa ja vastaa sijoitustoiminnasta sekä sopimuksista.
