Ansiopäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on kassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon. Laki siitä, millä perusteella, milloin ja kuinka paljon työssäoloehtoa kertyy, muuttui 2.9.2024. Samalla työssäoloehdon pituus kasvoi puolesta vuodesta 12 työssäoloehtokuukauteen.
Joskus jäsen on yhteydessä kassaan jo ennen kuin työ alkaa ja pyytää selvitystä, milloin työssäoloehto täyttyy. Kassa ei pysty antamaan tarkkaa tietoa etukäteen, koska työssäoloehdon kertymiseen vaikuttavat palkanmaksupäivät ja kalenterikuukauden aikana maksetun palkan määrä.
Työssäoloehdon seuranta
Kun jäsen hakee ansiopäivärahaa, kassa tarkistaa työssäoloehdon tilanteen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Saamme tiedot jäsenille maksetuista palkoista tulorekisteristä. Välillä joudumme pyytämään palkkalaskelmat täydentämään palkanlaskijan tulorekisteriin ilmoittamia tietoja. Emme valitettavasti pysty esimerkiksi puhelun aikana varmuudella selvittämään sitä, kuinka monta työssäoloehtokuukautta jäsenelle on kertynyt, vaan asia ratkaistaan, kun hakemus on tullut vireille ja se on käsittelyvuorossa.
Työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukausittain
Lakimuutoksen myötä työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukausittain. Työssäoloehtoa voi kalenterikuukauden ajalta kertyä ½ tai 1 työssäoloehtokuukausi. Kalenterikuukausi on siis työssäoloehdon kertymisen perusyksikkö. (Ennen lakimuutosta 1.9.2024 saakka työssäoloehtoa kertyi kalenteriviikoittain.)
Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka ratkaisee
Kalenterikuukauden aikana maksetun palkan määrä ratkaisee, kertyykö joltakin kuukaudelta työssäoloehtoa puolikas tai kokonainen kuukausi vai ei lainkaan. Tähän on kuitenkin olemassa muutama poikkeus, joista kerrotaan kohdassa Poikkeukset työssäoloehdon kertymiseen. Kun kalenterikuukauden aikana on maksettu ns. vakuutuspalkkaa – eli palkkaa ilman lomarahaa ja lomakorvausta ynnä muita vakiintumattomia eriä – vähintään 930 euroa, kerryttää tällainen kalenterikuukausi yhden työssäoloehtokuukauden. Työssäoloehtoa voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina. Tässä tapauksessa kalenterikuukauden aikana on maksettu palkkaa vähintään 465 euroa mutta alle 930 euroa.
Työssäoloehtoa voi kertyä myös kalenterikuukausilta, joiden aikana henkilö ei ole työskennellyt lainkaan. Joskus palkat maksetaan työskentelyä seuraavan kalenterikuukauden puolella. Jos työsuhde päättyisi lokakuussa ja lokakuussa tehdystä työstä ansaitut palkat maksettaisiin marraskuussa, kerryttäisi marraskuu työssäoloehtoa, vaikka työskentely olisikin jo päättynyt aiemmin. Joskus myös pelkät palkanlisät voivat kerryttää työssäoloehtoa.
Poikkeukset työssäoloehdon kertymiseen
Poikkeuksena kalenterikuukauden aikana maksettuun palkkaan perustuvaan työssäoloehdon kertymiseen ovat tilanteet, joissa
- palkkaa on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansainta-ajalta, jolloin se jaetaan työssäoloehdossa maksukuukausi mukaan lukien eteen tai taaksepäin niin monelle kuukaudelle kuin miltä se on ansaittu.
- on maksettu kuukautta pidemmältä jaksolta ansaittua bonusta tai muuta tulokseen perustuvaa palkkiota, jolloin tällainen palkkio jaetaan työssäoloehdossa palkkion ansainta-ajalle.
- palkan maksaminen tavanomaista maksukuukautta myöhemmin johtuu työnantajasta johtuvasta viiveestä, jolloin palkka kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jona se olisi kuulunut maksaa.
Esimerkki 1
Annan työsuhde kesti 20.10.-30.11.2025. Työnantaja maksoi palkan koko työsuhteen ajalta marraskuun viimeisenä päivänä.
Palkkaa on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ajalta, joten palkka jaetaan työssäoloehdossa maksukuukaudelle ja sitä edeltävälle kuukaudelle, eli marras- ja lokakuulle.
Esimerkki 2
Villen työnantajalla on ollut palkanmaksuvaikeuksia, ja Ville on hakenut palkkasaatavia palkkaturvan kautta. Ville saa syyskuun palkan, jonka työnantajan olisi pitänyt maksaa 30.9.2025, palkkaturvan kautta vasta joulukuussa.
Palkka on maksettu tavanomaista maksukuukautta myöhemmin työnantajasta johtuvasta viiveestä, joten palkka kohdistetaan työssäoloehdossa sille kalenterikuukaudelle eli syyskuulle, jolloin työnantajan olisi ilman viivytystä pitänyt palkka maksaa.