Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto kertyy maksetun palkan perusteella, ja sen täyttymiseen tarvitaan vähintään 12 työssäoloehtokuukautta työttömyyskassan jäsenyyden aikana.
Joskus jäsen ottaa yhteyttä kassaan jo ennen työn alkamista ja tiedustelee, milloin työssäoloehto täytyy. Kassa ei kuitenkaan pysty antamaan tarkkaa arviota etukäteen, koska työssäoloehdon kertymiseen vaikuttavat sekä palkanmaksupäivät että kalenterikuukauden aikana maksetun palkan määrä. Työntekokuukausi ja palkanmaksukuukausi eivät aina ole sama asia, ja työssäoloehto kertyy yleensä sen kuukauden perusteella, jolloin palkka maksetaan. Tämän vuoksi työssäoloehdon täyttyminen voidaan vahvistaa vasta ansiopäivärahahakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Työssäoloehdon tarkistaminen
Kassa tarkistaa työssäoloehdon tilanteen, kun se käsittelee jäsenen lähettämää ansiopäivärahahakemusta. Tiedot jäsenelle maksetuista palkoista saamme tulorekisteristä. Joissakin tapauksissa tulorekisteriin ilmoitetut tiedot eivät kuitenkaan riitä työssäoloehdon selvittämiseen, jolloin pyydämme jäseneltä täydentävät palkkalaskelmat.
Työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukausittain
Työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan kalenterikuukausittain. Yhdeltä kalenterikuukaudelta voi kertyä joko yksi kokonainen tai puoli työssäoloehtokuukautta. Kalenterikuukausi on siis työssäoloehdon kertymisen perusyksikkö.
Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka ratkaisee
Kalenterikuukauden aikana maksetun palkan määrä ratkaisee, kertyykö joltakin kuukaudelta työssäoloehtoa puolikas tai kokonainen kuukausi vai ei lainkaan. Palkka huomioidaan bruttomääräisenä, eli ennen verojen vähentämistä. Työssäoloehdon tarkastelussa ei huomioida lomarahaa, lomakorvausta eikä muita vakiintumattomia palkkaeriä, vaan määrittelyssä käytetään niin sanottua vakuutuspalkkaa.
Kun kalenterikuukauden aikana on maksettu palkkaa vähintään 930 euroa, kertyy siitä yksi työssäoloehtokuukausi. Jos palkkaa on maksettu vähintään 465 euroa mutta alle 930 euroa, kertyy siitä puoli työssäoloehtokuukautta. Jos palkkasumma jää alle 465 euron, työssäoloehtoa ei kerry lainkaan.
Joskus palkka maksetaan vasta työskentelykuukautta seuraavan kuukauden aikana. Tällöin työssäoloehdon katsotaan kertyvän palkanmaksukuukaudelta, vaikka kyseisenä kuukautena ei olisi työskennelty lainkaan. Jos esimerkiksi työsuhde päättyy lokakuussa ja lokakuussa tehdystä työstä ansaittu palkka maksetaan marraskuussa, kertyy työssäoloehtoa marraskuulta, vaikka työskentely on päättynyt jo lokakuussa. Joskus myös pelkät palkanlisät voivat kerryttää työssäoloehtoa.
Poikkeukset työssäoloehdon kertymiseen
Joskus työskentelyajankohta voi vaikuttaa siihen, milloin työssäoloehtoa kertyy. Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka ei kuitenkaan aina yksin ratkaise työssäoloehdon kertymistä.

Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa
- palkkaa on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansainta-ajalta. Tällöin palkka jaetaan vaikuttamaan työssäoloehtoon maksukuukausi mukaan lukien yhtä monelle sitä edeltävälle tai seuraavalle kalenterikuukaudelle, jona palkkaa on ansaittu.
- on maksettu kuukautta pidemmältä jaksolta ansaittua bonusta tai muuta tulokseen perustuvaa palkkiota. Tällainen palkkio jaetaan työssäoloehdon määrittelyssä palkkion ansainta-ajalle.
- palkan maksaminen tavanomaista maksukuukautta myöhemmin johtuu työnantajasta johtuvasta viiveestä. Tällöin palkka kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jona se olisi normaalisti pitänyt maksaa.
Esimerkki 1
Annan työsuhde kestää 20.10.-30.11.2026. Työnantaja maksaa palkan koko työsuhteen ajalta marraskuun viimeisenä päivänä.
Koska palkka on maksettu tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen yli kuukauden mittaiselta ansainta-ajalta, palkka jaetaan työssäoloehdon määrittelyssä lokakuulle ja marraskuulle.

Esimerkki 2
Villen työnantajalla on ollut palkanmaksuvaikeuksia, ja Ville on hakenut palkkasaatavia palkkaturvan kautta. Ville saa syyskuun palkan, joka työnantajan olisi pitänyt maksaa 30.9.2026, palkkaturvan kautta vasta joulukuussa.
Koska palkan maksaminen on viivästynyt työnantajasta johtuvasta syystä, palkka kohdistetaan työssäoloehdon määrittelyssä syyskuulle eli sille kuukaudelle, jolloin se olisi normaalisti pitänyt maksaa.