A-kassan elokuussa 2025 toteuttama jäsenkysely antaa poikkeuksellisen selkeän viestin: hallituksen tekemät työttömyysturvan leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet työttömien jäsenten taloudellista toimeentuloa ja ne koetaan epäonnistuneiksi työllistymisen kannustimina. Hallituksen lakiuudistusten tavoitteena on ollut parantaa työllistymistä ja tehdä työstä kannattavampaa. Lakimuutokset ovat tulleet vaiheittain voimaan 2024–2025 aikana.
Suurin osa vastaajista oli hiljattain ollut työttömyysturvan piirissä. Peräti 86 % vastaajista ilmoitti hakeneensa viimeisen 12 kuukauden aikana työttömyysetuutta työttömyyskassasta tai Kelasta. Tämä kertoo, että valtaosalla vastaajista on tuoretta omakohtaista kokemusta työttömyysturvajärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 864 jäsentä.
–Jäsenemme pitävät leikkauksia selvästi epäoikeudenmukaisina, etenkin kun ne kohdistuvat ihmisiin, joilla on jo valmiiksi haastava asema työmarkkinoilla. Leikkausten tavoitteena oli kannustaa ihmisiä kokoaikaisiin töihin, mutta monelle vastaajista se ei ole esimerkiksi terveydentilan takia mahdollista tai kokoaikatöitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, toteaa A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka.
Tulonmenetykset jopa satoja euroja
Kyselyn mukaan 94 % vastaajista kokee lakimuutosten vaikuttaneen taloudelliseen toimeentuloonsa. Suurin osa vastaajista, 65 % menetti tulojaan yli 300 euroa kuukaudessa (36 % yli 400 euroa). Erityisen haitallisina muutoksina koettiin ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon kiristyminen ja suojaosan poistaminen.
Kaikki pitää laskea etukäteen, mihin on varaa ja mitä voi ostaa. Joskus on pitänyt jättää joku lääke ostamatta, kun pitää rahojen riittää laskuihin.
A-kassan jäsen
– Useat vastaajat kuvasivat leikkausten vaikutuksia esimerkiksi kohtuuttomiksi tai katastrofaalisiksi. Vahvasti nousee esille myös se, ettei osa-aikaista työtä kannata enää ottaa vastaan. Tämä alleviivaa sitä, että hallituksen päätökset ovat monen kohdalla konkretisoituneet taloudelliseksi ahdingoksi, Tikka kertoo.
Sovitellun työttömyyspäivärahan suojaosan poistumisen myötä työtön ei saa ansaita enää 300 € kuukaudessa ilman että se vähentää työttömyysetuutta. 65 % vastaajista, 83 % osa-aikatyössä olevista, koki tällä olevan suuri taloudellinen vaikutus.
Ansiopäivärahan porrastaminen (ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tason aleneminen työttömyyden keston myötä) osoittautui vastaajien mielestä kaikkein rankimmaksi yksittäiseksi muutokseksi taloudellisesti. Peräti 77 % vastaajista arvioi porrastamisella olevan “suuri vaikutus” oman taloutensa kannalta.
Työssäoloehdon euroistaminen (työviikkojen sijaan vaaditaan tietty euromääräinen palkkatulo kuukaudessa työttömyysturvan edellytyksenä) aiheutti suuren taloudellisen vaikutuksen 45 %:lle vastaajista.
Työssäoloehdon pidentämisellä 6 kuukaudesta 12 kuukauteen oli suuri taloudellinen vaikutus 65 % vastaajista. Moni kommentoi, että pidennetty työssäoloehto viivästyttää tai estää ansiosidonnaisen saamista.
Omavastuuajan pidentäminen 5 päivästä 7 päivään koettiin myös merkittäväksi. 45 % arvioi sille suuren taloudellisen vaikutuksen. Käytännössä tämä leikkaus tarkoittaa, että jokaisen työttömyysjakson alussa jää nyt kaksi päivää enemmän ilman tukea, mikä pienentää saatua etuutta.
Lapsikorotusten poistaminen vaikuttaa niihin työttömiin, joilla on huollettavia lapsia. 30 % kaikista vastaajista ja 51 % 35–40 vuotiaista arvioi sillä olevan suuri taloudellinen vaikutus.
7 henkinen perhe ja kun yli 500 € lähti päivärahasta pois lapsikorotuksen poistuttua ja porrastuksen myötä pieneni lisää, kun molemmat vanhemmat oli työttömänä niin kyllä tiukille veti ja sai miettiä mitä ruokaa kaupasta hankkii. – A-kassan jäsen
On vaikeuttanut tilannetta sillä tavalla että olen joutunut ottamaan lainaa jotta saa laskut ja ruuat maksettua. Lapsikorotuksen poisto on vaikuttanut todella paljon perheen rahatilanteeseen. Mielestäni lakimuutokset ajavat ihmisiä ahtaalle ja vaikeampaan tilanteeseen.
A-kassan jäsen
Lapsikorotukset teki ison loven (3 lasta). Suojaosan poisto teki lyhyistä työsuhteista kannattamattomia.
A-kassan jäsen
Kannustimet eivät toimi – osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan
Hallituksen tavoitteena oli uudistaa työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi. Kysely kuitenkin osoittaa päinvastaista. Vastaajien enemmistön mielestä leikkauksilla ei ole ollut myönteistä vaikutusta heidän työllistymiseensä, vaan ne ovat toimineet päinvastoin.
Kaikkein haitallisin työllistymisen kannalta näyttäisi olleen sovitellun päivärahan suojaosan poistuminen. 61 % vastaajista koki nimenomaan sen heikentäneen työllisyystilannettaan.
70 % vastaajista kertoi, että lakimuutosten vaikutuksesta he eivät ole siirtyneet osa-aikatöistä kokoaikatöihin. Jopa 48 % vastaajista on nyt aiempaa haluttomampi ottamaan vastaan osa-aikatyötä, koska he kokevat, että siitä rangaistaan taloudellisesti. Lyhyet osa-aika- ja keikkatyöt eivät enää kannata, kun pienikin työ johtaa tukien pienenemiseen ja työn vastaanottamisesta tulee kustannuksia (esimerkiksi matkakulut). Vajaa 15 % vastaajilla muutokset ovat lisänneet halukkuutta ottaa vastaan vain kokoaikaista työtä, mutta avovastausten perusteella niitä on vaikea löytää.
Työskentelen alalla, jossa osa-aikaisuus ja itsensä työllistäminen ovat normaalia ja kokoaikatöitä ei ole juurikaan saatavilla. Niihin ei ole mahdollista noin vain ”siirtyä”, vaikka hallitus tekisi mitä tahansa lakimuutoksia. Lakimuutokset ovat ainoastaan heikentäneet taloudellista tilannettani.
A-kassan jäsen
Suojaosan poistaminen teki osa-aikatöistä jopa kannattamatonta ja toisaalta hankaloitti elämää, kun kassa joutuu aina laskemaan sovitellun päivärahan pienistäkin ansioista ja tämä tietysti ottaa aikansa.
A-kassan jäsen
Ansiopäivärahan porrastusta, työssäoloehdon pidentämistä ja euroistamista sekä omavastuuajan pidentämistä ja lomakorvauksen jaksottamista vastaajat pitävät pääosin työllistymistä heikentävinä tai vaikutuksiltaan neutraaleina. Monet kertovat avovastauksissaan, että muutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikeuttaneet työnhakua eivät helpottaneet sitä. Hallituksen säästötoimet näyttäytyvät kyselyn perusteella ennemmin taloudellisena riskinä kuin kannustimena päästä takaisin työelämään.
- Ansiopäivärahan porrastaminen: 58 % vastaajista sanoi porrastuksen heikentäneen heidän tilannettaan työmarkkinoilla.
- Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen: Yli puolet, 54 %, ilmoitti tämän heikentäneen heidän työllisyystilannettaan.
- Työssäoloehdon euroistaminen: 45 % kokee sen heikentäneen
Kyselyn tuloksista ei käy ilmi, että mikään lakimuutos olisi merkittävästi parantanut vastaajien työllisyystilannetta.
Suojaosan poisto ja euroistaminen vähensi työhaluja merkittävästi.
A-kassan jäsen
Perusturvalle pudonneiden osuus kasvanut
Joka viides vastaaja kertoi joutuneensa siirtymään ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta Kelan perusturvan varaan. Kelan tuille siirtymistä tapahtui erityisesti työttömänä olevien jäsenten joukossa: lähes 30 % työttömänä olevista vastaajista kertoi siirtyneensä Kelan peruspäivärahalle, työmarkkinatuelle tai jopa toimeentulotuelle. Erityisesti porrastukset ja työssäoloehdon tiukennukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa ansiopäivärahan saamisen ehtoja ei enää täytetä, vaikka työhistoriaa onkin runsaasti.
Lapsen elättäminen on tehty erittäin vaikeaksi. Onneksi toinen huoltaja osallistuu, muuten lapseni joutuisi luopumaan harrastuksistaan kokonaan. Leikkausten myötä ansiopäivärahani ja asumistuki riittää juuri ja juuri ruokaan minulle ja lapselleni ja vuokraan.
A-kassan jäsen
Minulla ei olisi toimeentulotuelle tarvetta, jos saisin lapsikorotuksen ja korotusosan. Tekisin opiskelujen ohella myös mieluummin satunnaisia töitä, jos suojaosuutta ei olisi poistettu. Nyt joutuu aina miettimään kannattaako työvuoroa ottaa.
A-kassan jäsen
Työllistymisen esteet eivät poistuneet lakimuutoksilla
Kyselyn mukaan suurimmat esteet työllistymiselle liittyvät tekijöihin, joihin lakimuutokset eivät pure. Yleisimmin mainittiin ikä, erityisesti yli 55-vuotiaiden kokema syrjintä, sekä terveysongelmat, työkyvyn rajoitteet ja työpaikkojen puute. Moni vastaaja tiivisti ongelman niin, ettei kyse ole haluttomuudesta tehdä töitä, vaan siitä, että avoimia työpaikkoja on liian vähän, eikä lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen ole kannattavaa. Siksi leikkaukset eivät ratkaise työllistymisen esteitä, vaan ainoastaan heikentävät toimeentuloa ja lisäävät epävarmuutta.
– Hallituksen leikkaukset eivät poista ikäsyrjintää eivätkä luo uusia työpaikkoja. On surullista nähdä, miten vaikeisiin tilanteisiin jäsenemme ovat joutuneet muutosten myötä. Meille on tärkeää tuoda esiin jäsentemme ääni, joka välittyi vahvasti kyselymme yli 1000 avoimessa palautteessa. Arvostamme, että jäsenemme ovat nähneet vaivaa kirjoittaessaan omista, kipeistäkin, työttömyyteen liittyvistä kokemuksistaan, Tikka summaa.
Kauhulla tulevaisuuteen katson, kun työttömyyskorvausta porrastetaan ja töitä ei ole tarjolla yli 55-vuotiaalle naiselle.
A-kassan jäsen
Kysely toteutettiin A-kassan jäsenuutiskirjeen kautta tehdyllä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 864 jäsentä.
Vastaajien taustatiedot
Kyselyn vastaajista yli puolet (53 %) vastaajista oli 55–65-vuotiaita, ja seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat 45–55-vuotiaat (25 %) sekä 35–45-vuotiaat (16 %). Nuorempia osallistujia oli vain vähän – alle 5 % vastaajista oli alle 35-vuotiaita, ja vain yksittäiset vastaajat olivat alle 25-vuotiaita tai yli 65-vuotiaita.
Työmarkkina-asema: Vastaajien tämänhetkinen työtilanne vaihteli, mutta täysin työttömänä oli suurin yksittäinen ryhmä. Noin 40 % vastaajista (345 henkilöä) kertoi olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Toiseksi suurin ryhmä olivat kokoaikatyössä olevat (28 %). Osa-aikatyössä ilmoitti olevansa 15 % vastaajista, ja noin 5 % oli lomautettuna. 10 % valitsi työmarkkina-asemansa ”jokin muu”-kategoriaan (opiskelija, sairausloma, työkyvyttömyyseläke). Avovastausten perusteella ison osan heistä voi lukea osa-aikatyössä olevien kategoriaan.
Toimialajakauma: Vastaajien edustamat toimialat painottuivat perinteisiin aloihin. Suurin vastaajaryhmä tuli teollisuuden aloilta (metalli-, puu-, kemianteollisuus ym.), joita oli noin 30 % vastaajista. Myös rakennusalalta oli paljon vastaajia (noin 17 %), samoin kuljetus ja logistiikka -alalta (13 %). Kulttuuri- ja taide -aloilta vastaajia oli 8 %.
