Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet sisällöltään ja muodoiltaan. Työajaltaan vaihtelevat työt, joita tehdään muussakin kuin työsuhteessa, ovat yleistyneet. Kun uudenlaisia teknologisia ratkaisuja syntyy, kehittyy myös kokonaan uudenlaisia työtehtäviä. Silti edelleen on paljon töitä, jotka ovat työsuhteessa tehtäviä ja kokoaikaisia, kiinteästi aikaan ja paikkaan sidottuja.
Mitä osittainen työllistyminen on?
Työttömyysturvassa osa-aikatyötä on työsuhteessa tehty työ, jossa työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
Osittain työllistyvä voi saada soviteltua päivärahaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- osa-aikatyö, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta
- päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi
- työ on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö
- sivutoiminen yrittäjyys
- enintään kaksi viikkoa kestävä päätoiminen yrittäjyys
- osa-aikaisuus perustuu työnantajan yksipuoleiseen aloitteeseen
Satunnaiseksi työ katsotaan silloin, kun se on kokoaikatyötä ja kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin on oikeus soviteltuun päivärahaan. Pätkätöistä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan yleisesti määräaikaisia työsuhteita. Määräaikainen työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen.
Nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta vaihtelevaksi (esim. 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa) sekä sopimuksia, joissa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa, kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Työntekijä voi itse pyytää vaihtelevan työajan työsopimusta esimerkiksi opiskelun ohella tai muuten niin halutessaan. Sen sijaan työnantaja voi tarjota sellaista vain, kun työmäärän tarve todella vaihtelee. Nollatuntisopimuksen ajalta voi saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtä on tarjolla vain vähän.
Jos työntekijä on itse omasta syystään lyhentänyt työaikaansa, ei työttömyysturvaan ole oikeutta.
Miten osittainen työskentely vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan?
Sovitellun päivärahan määrä lasketaan sovittamalla yhteen ansiopäiväraha sekä osittaisen työskentelyn tulot. Puolet maksetun työtulon määrästä vähentää ansiopäivärahan määrää. Palkkatulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltu ansiopäiväraha on vähintään sen suuruinen kuin Kelan maksama soviteltu peruspäiväraha olisi.
Mikä on sovitellun ansiopäivärahan määrä?
Sovitellun ansiopäivärahan määrä vaihtelee kuukausittain riippuen siitä, kuinka paljon töitä tekee ja kuinka paljon työtuloa maksetaan. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työaika, jonka perusteella palkka maksetaan, on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos sovitellun päivärahan 80 %:n tuntiraja ylittyy, tukea ei saa lainkaan. Niinä kuukausina, kun tuntiraja ei ylity, palkka ja ansiopäiväraha sovitellaan yhteen. Osa-aikaisen palkkatulon lisäksi saa siis palkan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa.
Sivutoimisen yrittäjän työaikaa ei seurata eikä työaikarajaa ole, mutta myös sivutoimisen yrittäjän tulot sovitellaan yhteen ansiopäivärahan kanssa. Soviteltua päivärahaa maksetaan hakujakson ajalta viideltä päivältä viikossa, myös niiltä päiviltä, kun olet työssä. Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla.
Jos sinulle maksetaan päiväraha soviteltuna, kertyvät myös päivät enimmäisaikalaskuriin hitaammin, kuin jos saisit täyttä päivärahaa. Enimmäismaksuaikaa laskettaessa muunnetaan soviteltuna päivärahana maksettu määrä täysiksi ansiopäivärahapäiviksi. Täyden päivärahan ja sovitellun päivärahan suuruus vaikuttavat siihen, miten päiviä kertyy enimmäisaikaan soviteltua päivärahaa maksettaessa.
Milloin palkkatulo vaikuttaa ansiopäivärahan määrään?
Kun ansiopäivärahaa maksetaan soviteltuna, puhutaan maksuperusteisesta sovittelusta, joka tarkoittaa sitä, että työtulot vaikuttavat työttömyysetuuteen sen hakujakson aikana, jolloin palkka maksetaan, ei silloin kun työ on tehty. Tämä tarkoittaa, että jos teet työtä joulukuussa, mutta saat siitä palkan vasta tammikuussa, soviteltava työtulo vähennetään tammikuun ansiopäivärahasta. Ratkaisevaa on siis palkan maksuajankohta, ei työn tekemisen hetki. Poikkeuksia voi olla, jos palkkaa maksetaan yhdellä kertaa useammalta kuukaudelta. Tällöin tulo voidaan huomioida useamman kuukauden ansiopäivärahassa.
Miten porrastus vaikuttaa soviteltuun päivärahaan?
Syksyllä 2024 astui voimaan lakimuutos ansiopäivärahan porrastuksesta. Porrastaminen tarkoittaa, että päivärahan taso laskee, kun päivärahaa on maksettu tietty aika. Päivärahan määrä laskee
- 80 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (n. kaksi kuukautta) ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (n. kahdeksan kuukautta).
Ansiopäiväraha porrastetaan myös osittaisen työskentelyn ajalta. Porrastuksen 40 ja 170 päivän määräajat täyttyvät kuitenkin hitaammin osittaisen työskentelyn aikana, koska täydet ansiopäivärahapäivät kertyvät hitaammin. Voit arvioida päivärahasi määrän porrastusta ja työtuloa koskevien vähennysten jälkeen päivärahalaskurilla.
Täytyykö työnhaun olla voimassa, kun hakee soviteltua päivärahaa?
Kun haet soviteltua päivärahaa, sinun tulee olla ilmoittautuneena työttömäksi työnhakijaksi ja pitää työnhakusi voimassa työvoimaviranomaisessa. Pidä huoli siitä, että toimit työvoimaviranomaisen kanssa sovitusti, jotta työnhakusi pysyy katkottomasti voimassa. Soviteltua päivärahaa ei voi saada sellaiselta ajalta, jolloin työnhaku ei ole voimassa.