Avoimen työttömyyskassan A-kassan jäseniltä kerätyt tuoreet kyselytulokset sekä SAK:n työttömyysbarometri A-kassan jäsenten osalta osoittavat, että työllistymisen esteet liittyvät ennen kaikkea tekijöihin, joihin hallituksen työttömyysturvan muutokset eivät pure. Vastauksissa toistuivat erityisesti ikä, terveys, sopivien työpaikkojen vähyys sekä osaamisvajeet.
A-kassan elokuun alussa 2025 toteuttaman kyselyn mukaan suurin osa jäsenistä koki, ettei hallituksen tekemillä työttömyysturvan muutoksilla ole ollut myönteistä vaikutusta heidän työllistymiseensä – päinvastoin monet kertoivat niiden heikentäneen heidän asemaansa työmarkkinoilla. Esimerkiksi suojaosan poistaminen on tehnyt osa-aikatöiden vastaanottamisesta kannattamattomampaa, mikä on laskenut halukkuutta tarttua lyhyisiin työsuhteisiin.
Ikä koetaan suurimmaksi työllistymisen esteeksi
Myös SAK:n työttömyysbarometrin A-kassan jäsentulokset tukevat käsitystä, että ikä on merkittävä työllistymisen este. Erityisesti yli 60-vuotiaat nostavat iän selvästi merkittävimmäksi työllistymisen esteeksi. Ikäsyrjinnän kokemukset ovat yleisiä, ja moni vastaaja kokee olevansa ”näkymätön työnhaussa”. Nuoremmissa ikäryhmissä taas korostuvat epävarmuus työpaikkojen määrästä sekä liian matala palkkataso.
Terveys ja työkyky on toinen hyvin yleinen teema A-kassan jäsenkyselyn vastauksissa. Tämä teema tulee esille myös SAK:n työttömyysbarometrissa. Monet vastaajat mainitsivat terveydelliset rajoitteet, sairaudet tai fyysisen jaksamisen puutteen esteenä työn saamiselle tai tekemiselle. Pitkäaikaissairaudet, tuki- ja liikuntaelinvaivat, työkyvyttömyys tai vajaakuntoisuus estävät osaa vastaajista tekemästä työtä, ainakaan kokoaikaisesti. Tällaisissa tapauksissa pelkät taloudelliset kannustimet eivät poista estettä, sillä kyse on työkyvystä.
Terveys reistailee, en pysty raskasta työtä tekemään jatkuvasti. A-kassan jäsen
Sopivien työpaikkojen puute ja osaamisvaje vaikeuttavat työllistymistä
Moni vastaaja kertoi, ettei omalla paikkakunnalla tai alalla yksinkertaisesti ole riittävästi työmahdollisuuksia. Erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa hiljaiset suhdanteet ja vähäiset projektit estävät työllistymistä. Työpaikkojen sijaintiongelma tuli esiin myös niin, että jotkut vastaajat kertoivat haasteena olevan liikkua työpaikan perässä, jos ei ole autoa tai julkista liikennettä.
Koulutus ja osaaminen nousi myös esille vastauksissa. Osaamisvaje on monelle todellinen este työnhaussa. Useampi vastaaja koki, ettei oma koulutus tai osaaminen vastaa nykyisten työmarkkinoiden vaatimuksia. Esille nousivat esimerkiksi vanhentuneet taidot ja tarve opetella käyttämään uusia järjestelmiä. Osa on vastausten perusteella jo hakeutunut koulutukseen, mutta uudelleenkouluttautuminen vie aikaa eikä takaa työpaikkaa nopeasti.
Myös palkka ja kannustimet mietityttävät. Joidenkin mielestä tarjolla olevat työt ovat niin matalapalkkaisia, ettei niillä elä. Toiset kertoivat kannustinloukuista: työttömyysturvan ja matalan palkan yhdistelmä ei houkuttele, jos käteen jää vain vähän kulujen jälkeen.
Tarjolla pätkätöitä huonolla palkalla, käteen jäisi tuskin mitään kulujen jälkeen. A-kassan jäsen
Toimeentulo huolettaa monia
Taloudellinen epävarmuus näkyy voimakkaasti molemmissa kyselyissä. Tulokset kertovat, että työttömyys on monille pitkäaikaista ja siihen liittyy vahvoja taloudellisia paineita. Lähes kaikki SAK:n työllisyysbarometrin vastaajat kokivat, että jo 150 euron pienennys kuukauden tuloissa hankaloittaa suuresti arjen pyörittämistä. Moni kertoi, ettei nykyisillä tuloilla ole varaa lasten harrastuksiin, lomamatkoihin tai edes yllättäviin menoihin, kuten kodinkoneen rikkoutumiseen. Myös velkaongelmia esiintyy: 18 % SAK:n kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heillä on pikavippejä tai ulosottoon menneitä velkoja. A-kassan jäsenkyselyssä 68 % vastaajista arvioi hallituksen leikkausten pienentäneen tulojaan yli 300 eurolla kuukaudessa.
Työvoimaviranomaisten tarjoaman tuen koetaan jäävän usein vähäiseksi, vain 19 % ilmoitti SAK:n tutkimuksessa saaneensa viimeisen vuoden aikana työvoimaviranomaiselta työtä tai koulutusta, ja vain 42 % oli tavannut työvoimaviranomaisen kasvokkain. Jäsenet hakevatkin aktiivisesti itse töitä, mutta vain harvalla on varmuutta uudesta työsuhteesta. Erityisesti ikääntyneiden tilanne on vaikea: työttömyys pitkittyy ja työhaastattelukutsut harvenevat. Nuoremmat puolestaan kamppailevat henkisen jaksamisen kanssa ja kokevat työttömyyden raskaimmin.
Henkinen kuormitus lisääntyy
Sekä SAK:n barometri että A-kassan kysely tuovat esiin myös työttömyyden raskaat henkiset vaikutukset. Lähes kaksi kolmesta on kokenut yksinäisyyttä ja masennusta työttömyyden vuoksi. Nuoremmat jäsenet raportoivat useammin epäonnistumisen ja epävarmuuden tunteista, kun taas iäkkäämmillä korostuvat turhautuminen ikäsyrjintään ja pitkittyneen työttömyyden raskaus.
Esteisiin on löydettävä todellisia ratkaisuja
Tutkimusten tulokset kertovat, että työttömyys on monille A-kassan jäsenille sekä pitkäaikainen että monella tapaa kuormittava kokemus. Tulosten perusteella voidaan myös päätellä, että työllistyminen ei ole pelkästään yksilön valinnoista kiinni, vaan monet tekijät muodostavat yhdessä esteen, joka pitää jäsenet työttöminä.
– Tulokset osoittavat selvästi, että työttömien suurimmat haasteet liittyvät asioihin, joita ei voida ratkaista pelkillä etuusleikkauksilla. Ikä, terveys ja osaamisen ajantasaisuus ovat todellisia esteitä, samoin alueellinen työpaikkapula. On tärkeää, että näihin ongelmiin haetaan ratkaisuja koulutuksen, työvoimapalveluiden ja syrjinnän vastaisen työn kautta, toteaa A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka.
Apua työllistymiseen A-kassan työllisyyspalveluista
