Jäsenyys- ja työssäoloehto
Voit saada ansiopäivärahaa, kun olet täyttänyt työvoimapoliittiset edellytykset, työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon.
Tältä sivulta löydät
Jäsenyys- ja työssäoloehto
Voit saada ansiopäivärahaa, kun olet täyttänyt työvoimapoliittiset edellytykset, työttömyyskassan jäsenyysehdon ja työssäoloehdon.
Yksi päivärahan saamisen ehdoista on, että täytät jäsenyysehdon. Se täyttyy, jos olet ollut A-kassan jäsen liittymispäivästä alkaen vähintään 12 kuukautta, eli vuoden verran.
A-kassan jäseneksi kannattaa siis liittyä ajoissa. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa työsuhteessa oleva, alle 68-vuotias palkansaaja. A-kassa on avoin kaikille palkansaajille – alasta, ammatista tai koulutuksesta riippumatta. Liity jäseneksi tästä.
Voit liittyä kassaan mikä tahansa päivä. Liittymispäivän ei tarvitse olla kalenterikuukauden ensimmäinen päivä.
Oletko vaihtanut kassaa?
Jos olet ollut aiemmin toisen työttömyyskassan jäsen ja liityt A-kassaan kuukauden sisällä edellisen jäsenyyden päättymisestä:
- Edellisen kassan jäsenyysaika lasketaan mukaan A-kassan jäsenyysehtoon.
- Myös aiemmin kerrytetty työssäoloehto siirtyy mukana.
Liityt A-kassan jäseneksi 15.1.2025. Jäsenyysehtosi 12 kk täyttyy 14.1.2026.
Liityt B-kassan jäseneksi 1.1.2025 ja eroat siitä 30.10.2025. Liityt A-kassaan 29.11.2025 ja jäät työttömäksi 31.12.2025. Jäsenyysehtoa ei kerry 29 päivän ajalta 31.10.-28.11.2025. Jäsenyysehtosi täyttyy vasta 30.1.2026, jolloin päivärahaoikeus voi aikaisintaan alkaa. (Työssäoloehtoon voidaan kuitenkin laskea kaikki lokakuussa ja marraskuussa maksetut palkat, vaikka jäsenyytesi ei ole koko kuukautta voimassa.)
Eroat edellisestä kassasta 15.8. ja liityt A-kassaan 20.9. Jäsenyys ei ole siirtynyt kuukauden sisällä uuteen kassaan, joten menetät jäsenyys- ja työssäoloehdon. Sinun tulee kerryttää kumpikin ehto uudelleen.
Kassasta erotettu menettää jäsenenä kerryttämänsä jäsenyys- ja työssäoloajan. Jos erotettu liittyy uudelleen samaan tai eri kassaan, jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttäminen alkaa alusta.
Jotta voit saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan, sinun täytyy jäsenyysaikana tehdä töitä. Tätä edellytystä kutsutaan työssäoloehdoksi ja se on tärkein päivärahan maksamisen edellytys. Työssäoloehtokuukausia on kerättävä vähintään 12.
Voit kerätä työssäoloehtoa vain työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehto kertyy palkkatyöstä maksetun palkan perusteella.
Työssäoloehto täyttyy tavallisesti, kun sinulle on maksettu riittävästi palkkaa 12 kalenterikuukauden aikana jäsenyysajalla.
Työssäoloehto voi kertyä koko- tai osa-aikaisesta työstä tai keikkatyöstä.
Työssäoloehto kertyy maksetun palkkasumman perusteella
- Työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan kalenterikuukausittain. Kalenterikuukausi on esim. tammi-, helmi- ja maaliskuu.
- Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
- Työssäoloehto kertyy työskentelystä maksetun palkan perusteella 2.9.2024 alkaen. Tehdyt työtunnit eivät enää vaikuta työssäoloehdon kertymiseen, kuten ne vaikuttivat 1.9.2024 saakka.
- Työntekokuukausi ja palkanmaksukuukausi voivat poiketa toisistaan. Palkanmaksukuukausi määrää yleensä työssäoloehdon kertymisen.
- Palkka huomioidaan bruttomääräisenä, eli ennen verojen vähentämistä. Lomarahaa ja lomakorvausta ei kuitenkaan huomioida.
Jos sinulle maksetaan palkkaa kalenterikuukauden aikana:
- alle 465 euroa, ei sinulle kerry työssäoloehtoa lainkaan.
- 465–929,99 euroa, sinulle kertyy työssäoloehtoa puolikas työssäoloehtokuukausi. Kaksi puolikasta kuukautta muodostavat yhdessä yhden kokonaisen työssäoloehtokuukauden. Puolikkaiden työssäoloehtokuukausien ei tarvitse kertyä peräkkäisinä kuukausina, mutta niiden tulee kertyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
- vähintään 930 euroa, sinulle kertyy työssäoloehtoa yksi kokonainen kalenterikuukausi.
- Kalenterikuukauden tulo voi muodostua joko yhden tai useamman palkanmaksupäivän palkoista. Palkat voivat olla maksettu samasta työstä tai eri työsuhteista. (Huomioi, että palkkatukityössä palkat huomioidaan poikkeavasti.)
- Palkkatulot otetaan huomioon järjestyksessä uusimmasta palkkajaksosta vanhimpaan.
- Voit saada 12 kuukauden työssäoloehdon täytettyä esimerkiksi 11 kokonaisen ja 2 puolikkaan työssäolokuukauden perusteella.
- Edellisen kassan jäsenenä kerrytetty työssäolo siirtyy uuteen kassaan, jos kassaa on vaihdettu kuukauden sisällä edellisen jäsenyyden päättymisestä.
Jotta palkkatyösi kerryttää työssäoloehtoa, sen tulee täyttää lisäksi seuraavat ehdot:
- työskentelet työ- tai virkasuhteessa
- työskentelet Suomessa, lähetettynä työntekijänä tai EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä
- saat työstäsi työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai kokoaikatyössä vähintään 1463 euroa kuukaudessa (vuonna 2026).
- palkka on vakuutuksenalaista, eli palkasta on maksettu lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä verot.
Työssäoloehtokuukaudet ansaitaan siis palkanmaksun perusteella, eikä työskentelyajankohdalla tai työsuhteen kestolla ole yleensä merkitystä.
Työskentelet määräaikaisessa työsuhteessa koko helmikuun. Työstä ansaitsemasi palkka 1800 € ajalta 1.2.-28.2.2025 maksetaan 15.3.2025. Sinulle kertyy maaliskuusta yksi työssäoloehtokuukausi. Helmikuusta ei kerry työssäoloehtokuukautta, koska helmikuussa ei ole palkanmaksupäiviä.
Työskentelet määräaikaisessa työsuhteessa neljä viikkoa ajalla 17.2.-16.3.2025. Koko työsuhteen palkka 1600 € maksetaan 31.3.2025. Sinulle kertyy maaliskuusta yksi työssäoloehtokuukausi. Helmikuusta ei kerry työssäoloehtokuukautta, koska helmikuussa ei ole palkanmaksupäiviä. Työnteon ajankohta ei vaikuta työssäoloehtokuukausiin.
Työskentelet osa-aikaisesti neljä viikkoa ajalla 10.2.-9.3.2025. Palkka maksetaan kahden viikon välein. Sinulla on yksi palkanmaksupäivä helmikuussa ja yksi maaliskuussa. Ensimmäiseltä kahdelta viikolta (10.2.-23.2.2025) ansaittu palkka 500 € maksetaan 28.2.2025. Jälkimmäisiltä viikoilta (24.2.-9.3.2025) ansaittu palkka 500 € maksetaan 14.3.2025. Sinulle kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi helmikuulta ja maaliskuulta.
Joskus työskentelyajankohta, eli palkan ansainta-aika, voi kuitenkin vaikuttaa työssäoloehdon kertymiseen maksuajankohdan sijaan. Palkan ansainta-ajalla on merkitystä vain, jos:
- palkkaa tai
- bonuksia maksetaan pitkältä ajanjaksolta tai
- palkanmaksu on viivästynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
1) Tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poikkeaminen
Tavanomainen palkanmaksujakso on useimmiten enintään kuukausi. Työnantaja poikkeaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta ja maksaa kalenterikuukauden aikana palkkaa yli kuukauden mittaiselta ansainta-ajalta.
Palkka jaetaan vaikuttamaan useammalle kuukaudelle ansainta-aikaa vastaavasti. Palkka kerryttää työssäoloehtoa palkanmaksukuukautena ja taakse- tai eteenpäin yhtä monena kalenterikuukautena kuin mihin palkan ansainta perustuu.
Esimerkki: Yli kuukauden ajalta 1.10.-30.11.2025 ansaittu palkka maksetaan 30.11.2025. Palkka jaetaan ja se kerryttää työssäoloehtoa loka- ja marraskuulta 2025.
2) Tulokseen perustuva palkka, joka on maksettu kerralla yli kuukauden mittaiselta ajalta (esimerkiksi tulospalkkio, bonus, provisiopalkka)
Esimerkki: Ajalta 1.1.-31.12.2025 ansaittu tulospalkkio maksetaan 15.1.2026. Tulospalkkio jaetaan ansainta-ajan kuukausille eikä maksukuukaudelle.
3) Palkanmaksun viivästyminen
Jos saat palkkasi myöhässä työnantajasta johtuvasta syystä tai palkkasi maksetaan palkkaturvan kautta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, palkka kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin sen olisi alun perin pitänyt olla maksussa.
Esimerkki: Työskentelet ajalla 15.1.-31.1.2025. Palkka 950 € pitäisi maksaa 15.2.2025 normaalissa palkanmaksurytmissä. Työnantajasi on maksukyvytön ja joudut hakemaan palkkaturvaa. Puuttuva palkka maksetaan sinulle palkkaturvana vasta 31.10.2025. Palkka kohdistetaan helmikuulle 2025 kerryttämään työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoon ei lueta
- palkkaa, jonka olet saanut työskentelystä osasairauspäivärahakauden aikana
- alennettua palkkaa, joka on maksettu sinulle sairausajalta (esimerkiksi 2/3 palkkaa)
Jos jäät työttömäksi sen jälkeen, kun olet ollut
- osittaisella hoitovapaalla
- osatyökyvyttömyyseläkkeellä
- osa-aikaeläkkeellä
ansiopäivärahan määrä lasketaan sen palkan mukaan, jonka sait ennen hoitovapaan tai eläkkeen alkamista. Tämä edellyttää, että olet täyttänyt työssäoloehdon ja työttömyyskassan jäsenyysehdon ennen vapaan tai eläkkeen alkua.
Jos täytät 12 kuukauden työssäoloehdon kokonaan eläkkeen tai vapaan päättymisen jälkeen, ansiopäiväraha lasketaan eläkkeen tai vapaan jälkeiseltä ajalta ansaittujen palkkojen perusteella.
Palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa 2.9.2024 alkaen vain, jos palkkatuki on myönnetty:
– alentuneesti työkykyisen tai
– yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseksi.
Muissa tilanteissa palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa.
Palkkatukityön ensimmäiset 10 kuukautta eivät kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehto alkaa kertyä vasta 11. kuukaudesta alkaen ja huomioon otetaan 75 % palkkatukityöstä. Jäljelle jäävä 25 %:n osuus työstä pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa.
Käytännössä yli 60-vuotiaan tai alentuneesti työkykyisen on työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 26 kuukautta, eli 2 vuotta ja 2 kuukautta, jotta 12 kuukauden työssäoloehdon saa kerättyä täyteen.
ESIMERKKI:
Palkkatukityön kesto on 26 kk ajalla 1.1.2025-28.2.2027. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa työntekokuukauden aikana ja palkka on aina vähintään 930 euroa kuukaudessa.
Ensimmäisten 10 kuukauden aikana ajalla 1.1.2025-31.10.2025 ei kerry lainkaan työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoa alkaa kertyä 11. kuukaudesta alkaen, eli ajalla 1.11.2025-28.2.2027. Tästä 16 kuukauden työjaksosta huomioidaan 75 % työssäoloehtoon, eli 12 kuukautta (16 * 0,75 = 12). Työssäoloehto täyttyy 28.2.2027.
(Ajanjaksot, jotka eivät kerrytä työssäoloehtoa, eli ensimmäiset 10 kuukautta ja 25 %:n osuus eli 4 kuukautta pidentävät tarkastelujaksoa.)
Jos työsi ja siitä saatava palkkatulo on kausiluonteista, laskemme ansiopäivärahasi vuositulon perusteella.
Työ ja siitä saatava palkkatulo on kausiluonteista, jos työtä voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta:
- luonnonolosuhteiden vuoksi tai muusta vastaavasta syystä ja
- työmäärä ja työstä saatu palkkatulo tästä syystä ovat huomattavasti tavanomaista suuremmat.
Vuositulossa huomioimme tulot, jotka kohdistuvat maksuperusteisesti työttömyyttä välittömästi edeltäneisiin 12 kuukauteen. Ansiotulojen lisäksi huomioon otetaan kaikki muu palkkaan rinnastettava henkilökohtainen tulosi, kuten jotkin sosiaalietuudet, ansionmenetyskorvaukset ja muut tuet. Vuositulomäärittelyssä ei vähennetä lomarahaa tai vuosilomakorvausta, kuten palkanmäärittelyssä, joka perustuu vakiintuneeseen palkkaan.
Tarkastelujakso on 28 kuukauden aikajakso, joka edeltää työttömyyttä. Kestoltaan se vastaa 2 vuotta ja 4 kuukautta. Tarkastelujakso lasketaan taaksepäin yleensä siitä päivästä, jolloin ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi.
Tarkastelujakson aikana tekemäsi työ kerryttää työssäoloehtoa. Työssäoloehto pitää kerätä täyteen tarkastelujakson aikana. Koska työssäoloehto kertyy työstä maksetuista palkoista, sinun tulee kerätä työssäoloehtoon tarvittavat 12 palkallista kuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.
Työssäolon ei tarvitse kertyä samalta työnantajalta tai yhdenjaksoisesti peräkkäisistä kuukausista. Tarkastelujakson sisällä voi siis olla myös kuukausia, jolloin työssäoloehtoa ei kerry, koska palkanmaksua ei ole.
Tarkastelujakson pidentäminen
Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään 7 vuotta, jos sinulla on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa kestonsa verran. Pisimmillään tarkastelujakso voi olla 9 vuotta 4 kuukautta, mutta sitä ei kuitenkaan voida ulottaa kassajäsenyyden ulkopuolelle.
Hyväksyttäviä syitä pidentää tarkastelujaksoa ovat muun muassa ajanjaksot, jolloin olet ollut:
- opiskelemassa päätoimisesti
- apurahakaudella
- raskaus- tai vanhempainvapaalla lapsen syntymän vuoksi
- hoitamassa alle 3-vuotiasta lasta
- sairaana
- kuntoutuksessa
- armeijassa, siviilipalveluksessa tai kertausharjoituksessa
- vuorotteluvapaalla
- suorittamassa vankeusrangaistusta
Työsuhteesi päättyy 30.6.2025. Ensimmäinen työtön päivä on 1.7.2025. 28 kuukauden tarkastelujakso sijoittuu välittömästi työttömyyttä edeltävälle ajalle 1.3.2023-30.6.2025.
Jos sinulla on 6 kuukauden vanhempainrahakausi, tarkastelujaksosi pitenee vastaavasti 28 kuukaudesta 34 kuukauteen. Vanhempainvapaan aikaa ei lueta mukaan tarkastelujakson pituuteen, vaan aikajakso ohitetaan. Tarkastelujakso pitenee siis 6 kuukautta ajalta ennen vanhempainvapaata.
Työssäoloehto täyttyy kuukauden vaihteessa
Työssäoloehtosi kertyy palkanmaksun perusteella. Kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle maksetaan riittävästi palkkaa, kerryttävät työssäoloehtokuukausia.
Työssäoloehto täyttyy lähtökohtaisesti sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana sinulle on maksettu viimeinen palkka, joka luetaan mukaan 12 kuukauden työssäoloehtoon.
Uuden työssäoloehdon seuranta alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Esimerkki: Työssäoloehto täyttyy kuukauden lopussa
Lokakuussa maksetaan palkkaa 15.10.2025 vähintään 930 euroa. Lokakuu on 12. työssäoloehtokuukausi. Työssäoloehto täyttyy 31.10.2025. Uusi työssäoloehto alkaa kertyä 1.11.2025.
Ansiopäivärahaoikeus alkaa kesken 12. kuukauden
Vaikka työssäoloehto täyttyy kuukauden lopussa, omavastuuajan ottaminen ja ansiopäivärahan maksaminen voivat kuitenkin alkaa kesken 12. työssäoloehtoon luettavan kalenterikuukauden. Edellytyksenä on, että työsi päättyy tai lomautus alkaa kesken 12. työssäoloehtokuukauden ja ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi.
Esimerkki: Ansiopäivärahaoikeus alkaa kesken 12. kuukauden
Olet kokonaan työtön 15.12.2025 alkaen ja olet ilmoittautunut työnhakijaksi samana päivänä. Sinulle on kertynyt 11 työssäoloehtokuukautta 30.11.2025 mennessä. Palkkasi maksetaan aina työntekokuussa, eli joulukuun palkka maksetaan joulukuussa. Saat joulukuussa palkkaa vähintään 930 euroa, joten joulukuu on 12. työssäoloehtokuukausi. Työssäoloehtosi täyttyy 31.12.2025. Uuden työssäoloehdon seuranta alkaa 1.1.2026 alkaen. Omavastuuajan ottaminen ja ansiopäivärahan maksaminen voivat kuitenkin alkaa jo 15.12.2025.
Huomioi: jos olet saanut pitkäkestoisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä lomista, lomakorvaus voi siirtää omavastuuaikaa ja ansiopäivärahan maksamista eteenpäin.
Jatkuvassa osa-aikatyössä uusi omavastuuaika ja ansiopäivärahaoikeus alkavat kuukauden vaihteesta
Jos olet jo ansiopäivärahan saajana ja työskentelet osittain (jatkuva osa-aikatyö, lyhennetty työpäivä tai lyhennetty työviikko), työssäoloehto täyttyy aina 12. työssäoloehtoon luettavan kuukauden lopussa. Tällöin uuden omavastuuajan ottaminen alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Esimerkki: Työssäoloehdon täyttyminen jatkuvassa osa-aikatyössä
Työskentelet osa-aikaisesti ja saat ansiopäivärahaa työskentelyn ajalta. Saat lokakuussa palkkaa vähintään 930 euroa. Palkanmaksun perusteella lokakuu on 12. työssäoloehdon täyttävä kuukausi. Aiemmin määriteltyä päivärahaa maksetaan lokakuun loppuun, ja uusi päiväraha, työssäoloehto sekä omavastuuaika alkavat marraskuun alusta.
Kun sinulle on laskettu päivärahan suuruus ja olet päivärahan hakijana, kerrytät itsellesi uutta työssäoloehtoa esimerkiksi keikka- tai osa-aikatyöstä saatavalla palkanmaksulla. Myös yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön palkanmaksu kerryttää sinulle uutta työssäoloehtoa, vaikka päivärahaan sinulla ei olekaan tällaisen työn ajalta oikeutta.
Jos kuukausitulosi on:
- alle 465 euroa, ei uutta työssäoloehtoa kerry lainkaan.
- 465–929 euroa, kerrytät uutta työssäoloehtoa puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Kaksi puolikasta vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta.
- vähintään 930 euroa, kerrytät uutta työssäoloehtoa kokonaisen kalenterikuukauden.
Työttömyyskassa seuraa uuden työssäoloehtosi täyttymistä. Hakijana sinun kannattaa tarvittaessa pitää työssäoloehdon täyttävistä kuukausista kirjaa myös itse, koska työssäoloseurannan tietojen näyttäminen ei ole toistaiseksi mahdollista eAsioinnissa.
Täytät työssäoloehdon uudelleen, jos keräät vähintään 12 työssäoloehdon täyttävää kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Laskemme tällöin päivärahasi suuruuden uudelleen.
Teemme uuden laskennan, vaikka sinulla olisi vielä laskurissa jäljellä edellisen ansiopäivärahasi enimmäismaksuajan päiviä. Uudessa laskennassa huomioimme palkat, jotka olet saanut työssäoloehdon täyttävältä ajalta.
Kun täytät työssäoloehdon uudelleen,
- laskemme päivärahasi suuruuden uudelleen
- otamme uuden omavastuuajan
- nollaamme ansiopäivärahasi enimmäismaksuajan laskuriin kertyneet päivät.
Osa jäsenistä on vielä ns. vanhan lain piirissä. Jos et ole saanut 1.9.2024 jälkeen tehdystä työstä palkkaa vähintään 465 €/kk, kuulut yhä vanhan 26 viikon työssäoloehdon piiriin.
Vanhaa työssäoloehtoa kerryttävät kalenteriviikot, jolloin palkallinen työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (mukaan lasketaan esimerkiksi palkallinen loma-, sairaus- ja irtisanomisaika.) Luovan ja esityksellisen alan työssä edellytys on, että palkkaa on ansaittu vähintään 325,35 euroa viikossa. Vanha työssäoloehto on pitänyt kerätä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
Uuden lain mukainen 12 kuukauden työssäoloehto voi täyttyä 2.9.2024 alkaen aikaisintaan elokuussa 2025.
Jos et täytä kokonaan uuden lain mukaista 12 kuukauden työssäoloehtoa, muutamme vanhan lain mukaiset työssäoloehtoviikkosi vastaamaan uusia työssäoloehtokuukausia. Viikot muunnetaan kuukausiksi jakamalla viikkojen määrä 4:llä.
Työssäoloehtoviikkojen vastaavuudet kuukausina:
- 1–2 työssäoloehtoviikkoa vastaa puolikasta työssäoloehtokuukautta.
(Pyöristyssääntö: 0,25 kuukautta pyöristyy 0,5 kuukauteen) - 3–4 työssäoloehtoviikkoa vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta.
(Pyöristyssääntö: 0,75 kuukautta pyöristyy 1 täyteen kuukauteen)
Esimerkki: Viikkojen muuntaminen kuukausiksi
Sinulle on kertynyt 17 työssäoloehtoviikkoa vanhan lain ajalta 1.9.2024 mennessä. Viikot jaetaan 4:llä. Eli 17 : 4 = 4,25 kk, joka pyöristetään vastaamaan 4,5 työssäoloehtokuukautta. Kertyneet 17 työssäoloehtoviikkoa vastaavat siis 4,5 työssäoloehtokuukautta.