Toukokuun alusta työnhakijan haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa

Työttömän työnhakijan palveluihin ja työnhakuvelvollisuuksiin tuli muutoksia toukokuun alussa. TE-toimistot tarjoavat jatkossa yksilöllisempiä tukimuotoja ja palveluita työnhakijoille, sekä kannustavat omatoimiseen työnhakuun. Samalla työttömyysetuuden estäviä karenssiaikoja kuitenkin lyhennettiin.

Niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli astui voimaan 2.5.2022. Sen tarkoituksena on parantaa Suomen työllisyysastetta, joka on tällä hetkellä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Mallin tavoitteena on etenkin työttömyyden alussa nopeuttaa työttömien työllistymistä ja parantaa uudelleentyöllistymistä.

Katso alta video, jossa kerrotaan tiiviisti mallin keskeisimmät kohdat. Tarkemmin tietoa löydät alempaa.

Tiivistetysti lakimuutoksen myötä edellytetään siis omatoimista työnhakua,
pääsääntöisesti vähintään neljän työmahdollisuuden hakemista
kuukauden aikana, sekä tiiviimpää yhteydenpitoa TE-toimiston kanssa etenkin työnhaun alussa.

Alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelut TE-toimiston tai kunnan kanssa tukemaan työnhakua

TE-toimistot ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat tarjoavat heti työnhaun alkuun tiiviimmin tukea työttömälle. Alkuhaastattelussa arvioidaan työnhakijan palvelutarve ja laaditaan työllistymissuunnitelma. Se järjestetään viiden päivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta.

Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein täydentävissä työnhakukeskusteluissa. Tämän jälkeen tapaamiset jatkuisivat kolmen kuukauden välein työnhakukeskusteluissa, joissa tarkistetaan työllistymissuunnitelman toteutumista. Lisäksi voidaan järjestää täydentäviä työnhakukeskusteluita.

Työnhaun pitkittyessä yli kuuden kuukauden mittaiseksi seuraa uusi, tiiviimpi jakso tapaamisia TE-toimiston tai kunnan kanssa.

Työnhakijan haettava neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana

Säilyttääkseen oikeuden työttömyysetuuteen työnhakijan on jatkossa haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Työnhakija voi pääsääntöisesti itse päättää, mitä työmahdollisuuksia hakee.

Työmahdollisuuksien hakeminen voi tarkoittaa esimerkiksi työhakemuksen lähettämistä tiettyyn työpaikkaan, avoimen hakemuksen jättämistä tai suoraa yhteydenottoa työnantajaan. TE-toimisto voi osoittaa työnhakijalle työtarjouksia omatoimisen työnhaun lisäksi.

Neljän työpaikan hakuedellytyksessä otetaan kuitenkin huomioon muun muassa hakijan työkyky ja alueen työmarkkinatilanne. Jos esimerkiksi tietyllä alueella ei ole työmahdollisuuksia haettavaksi lainkaan, työnhakuvelvollisuutta ei aseteta. Lisäksi työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa työllistyvänä: keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Poikkeuksena neljän työpaikan hakemiseen ovat osa-aikaiset ja lomautetut työntekijät. Osa-aikaista työtä tekevän tulee sen sijaan hakea vain yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden jakson aikana. Kyseinen jakso alkaa silloin, kun osa-aikaista työtä tekevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautettuja koskevista poikkeuksista enemmän seuraavassa.

Lomautetuille kolmen kuukauden suoja-aika

Joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti lomautettujen työnhakuvelvollisuus alkaa kuitenkin vasta kolmen kuukauden lomautuksen jälkeen. Lisäksi jos lomautuksen päättyminen kuukauden kuluessa on jo tiedossa, TE-toimiston kanssa käytävää työnhakukeskustelua ei järjestetä eikä työnhakuvelvollisuutta ole.

Kokoaikaisesti lomautettujen tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukaudessa kolmen kuukauden ”suoja-ajan” jälkeen. Jos työnhakija on lomautettu työaikaa lyhentämällä, hänen tulee hakea kolmen kuukauden suoja-ajan jälkeen yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.

Lomautetuille järjestetään työttömyyden alkuvaiheessa täydentäviä keskusteluja vain työnhakijan omasta pyynnöstä.

Karenssit lyhenevät mallin myötä

Työttömyysetuuden maksamisen estävät karenssit lyhenevät uuden työnhakumallin myötä. Jatkossa pisin karenssiaika on 45 päivää, kun se aiemmin on ollut 90 päivää. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvät laiminlyönnit eivät suoraan aiheuta karenssia. Laiminlyönti voi olla esimerkiksi se, että jättää saapumatta TE-toimiston tai kunnan kanssa järjestettävään tilaisuuteen tai ei hae neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana.

Mallin mukaan ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä ei seuraa heti karenssia, vaan TE-toimisto tai kunta antaa ensin työnhakijalle muistutuksen. Muistutus ei vaikuta hakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Ensimmäisen muistutuksen jälkeisistä laiminlyönneistä sen sijaan seuraa karenssi. Toisen laiminlyönnin jälkeen TE-toimisto asettaa viiden arkipäivän ja kolmannen jälkeen kymmenen arkipäivän karenssin. Neljännestä seuraa jo työssäolovelvoite.

TE-toimisto tai kunta voi asettaa työnhakijalle työssäolovelvoitteen, joka tulee täyttää saadakseen jälleen oikeuden työttömyysetuuteen. Oikeuden työttömyysetuuteen voi menettää siis toistaiseksi, jos hakija laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Työssäolovelvoitteella tarkoitetaan työllistymistä tai opiskelua tietyksi ajaksi.

Työnhakijalle varataan kuitenkin mahdollisuus esittää pätevä syy menettelyynsä laiminlyöntejä koskien.

Lisätietoa:

Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa (Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ, tyj.fi)

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (työ- ja elinkeinoministeriö, tem.fi)

Työnhakijan asiointi muuttuu toukokuusta 2022 alkaen (TE-palvelut, te-palvelut.fi)