Budjettiriihen linjaukset näyttävät työttömän kannalta hyvältä

Työllisyyteen aiotaan panostaa yhteensä 300 miljoonan euron edestä ja keppiä ei käytetä. Aktiivimalli poistuu vuodenvaihteessa. Lisäksi TE-toimiston resursseja työttömien yksilöllisempään palvelemiseen lisätään, palkkatuen käyttöä helpotetaan ja laajennetaan sekä työttömän perusturvaa korotetaan.

Hallituksen ensimmäiselle budjettiriihelle oli varattu aikaa tämän viikon keskiviikkoon, mutta hallitus tiedotti tuloksista jo tiistai-iltana.

Konkreettisimpana muutoksena päätettiin aktiivimallin poistamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Lisäksi perusturvan korotuksiin varataan 40 miljoona euroa, joka tarkoittaa henkilöä kohden noin 20 euron kuukausikohtaista korotusta.

Työllisyyspaketilla TE-toimiston resursseja kohdennetaan työttömien yksilöllisempään palveluun. Tarkoituksena on lyhentää työttömyysjaksoja, lisätä osaavan työvoiman saantia sekä tukea työnhakijoiden ja työnantajien tarpeiden kohtaamista. Työttömien työkyvyn ylläpitämiseen panostetaan lisäämällä TE-toimistoissa työskentelevien työkykykoordinaattoreiden määrää.

Palkkatuen käyttöä aiotaan helpottaa ja laajentaa. Työnantajaa kuormittavaa palkkatukiprosessia yksinkertaistetaan ja nopeutetaan karsimalla turhaa byrokratiaa, sekä muita palveluita kytketään palkkatuen yhteyteen. Tavoitteena on, että työllistettävän tukikausi olisi aito reitti pidempiaikaiseen työsuhteeseen.

Osatyökykyisten työkykyohjelmalla mahdollistetaan osatyökykyisten ja työelämän ulkopuolella olevien palaaminen takaisin töihin.

Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutukset ovat tehokas tapa saada osaavaa työvoimaa yrityksille, ja niitä tuetaan budjettiriihessä kohdistetusti neljällä miljoonalla eurolla.

Täydennys- ja muuntokoulutuksen avulla edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista sekä työttömien uudelleenkouluttautumista eri koulutusasteilla. Rekrytointitukikokeilulla sen sijaan alennetaan pienten yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä.

Valtion ja työnantajan yhdessä kustantamat yhteishankintakoulutukset suunnitellaan vastaamaan työnantajan rekrytointitarpeita.

Muun muassa Tampereella vuonna 2018 päättyneen työllistämiskokeilun kaltaiset ja hyväksi havaitut käytännön toimet otetaan taas käyttöön. Kuntakokeilun avulla kunnille annetaan mahdollisuus ottaa lisää vastuuta pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi.

Lisäksi hallitus käynnistää työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa työperäisten oleskelulupien nopeampi ja sujuvampi käsittely.

Hallitus käy työllistämistoimia tarkemmin läpi lokakuun alkupuolella pidettävässä iltakoulussa.

Lue lisää Valtioneuvoston kanslian tiedotteesta.